Ulkopolitiikka-lehden verkkoyleisö kasvoi räjähdysmäisesti – ajankohtaisuutisointia syvemmät ja taustoittavat jutut kiinnostavat lukijoita

Kansainvälisen politiikan erikoislehti Ulkopolitiikka on menestynyt Editkilpailussa ennenkin. Se on saanut esimerkiksi parhaan ammatti- ja järjestölehden, ulkoasun sekä ammatti- ja järjestölehtijutun palkinnot. 

Vuonna 2020 Ulkopoliittisen instituutin julkaisema lehti oli ensimmäistä kertaa ehdolla Vuoden yleisömediaksi. Sarjassa palkitaan laadukkaasti ja ammattitaitoisesti toteutettu aikakausmedia, joka on osoittanut menestyksensä kilpailuvuonna. Tuomariarvioinneissa ovat mukana myös lehden innovatiiviset ja journalistisesti ansiot.  

Osallistuminen kannatti, sillä Ulkopolitiikka sai sarjassa kunniamaininnan. Toimituspäällikkö Matti Koskinen on tunnustuksesta ilahtunut. 

– Se on hirveän hieno osoitus siitä, että teemme oikeasti arvokasta työtä. Emme ole vain tutkijoiden ja asiantuntijoiden lukema lehti vaan viemme alan ymmärrystä myös suurelle yleisölle, Koskinen sanoo. 

Hän uskoo, että kilpailumenestykseen on monta syytä. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa, ja jokainen numero on tehty pieteetillä. Harvan julkaisuaikataulun vuoksi toimituksen on etsittävä päivänpolttavien aiheiden sijaan laajempia näkökulmia. 

– Meillä on laadukkaan lehden maine, ja me myös rakennamme sitä jatkuvasti. 

"Pyrimme aina etsimään uusia näkökulmia ja tuomaan suomalaiseen keskusteluun jotain, mitä ei ole vielä muualla esitetty." 

Tekijät käyttävät editointiin, näkökulmien pyörittelyyn, kielen ja tekstin hiomiseen sekä uuden tiedon hankintaan paljon aikaa. 

– Monimutkaisissa asioissa näkökulman selkeys on olennaista. On tosi tärkeää, että pyörittelemme, pallottelemme ja hiomme kulmia. Luomme sellaiset raamit, että jutut ovat helposti seurattavia ja selkeästi argumentoivia.   

Selkeä visuaalisuus parantaa luettavuutta 

Myös ulkoasulla on merkitystä. Koskisen mukaan Ulkopolitiikan pieni aikakauskirjamainen koko vahvistaa kuvaa laadukkaasta tuotteesta, joka pysyy hyllyssä pitkään. 

"Monet aikakauslehdet käyttävät paljon valokuvakuvitusta, ja yleensä se toimiikin oikein hyvin. Ulkopolitiikan aiheita on kuitenkin usein parempi kuvittaa esimerkiksi piirroskuvituksella."

Koko on perua ulkoasu-uudistuksesta, jonka graafikko Teemu Pokela suunnitteli vuonna 2014. Samana vuonna Ulkopolitiikka sai Editkilpailussa Vuoden paras ulkoasu -palkinnon. 

Pokela panostaa Ulkopolitiikan ulkoasussa kanteen ja juttujen aloituskuvituksiin, jotka tukevat aihetta ja tuovat siihen oman ulottuvuutensa. Hän pyrkii visuaalisuudessa selkeyteen ja kikkailun välttämiseen. 

– Haluamme säilyttää hyvän luettavuuden. Ulkopolitiikassa on myös aina kiinnitetty tosi paljon huomiota typografisten yksityiskohtien viilaamiseen ja yhdenmukaisuuteen, Pokela sanoo. 

Lisäksi lehden kannessa on aina piirroskuvitus. 

– Sillä pystyy erottautumaan hyvin muista. Monet aikakauslehdet käyttävät paljon valokuvakuvitusta, ja yleensä se toimiikin oikein hyvin. Ulkopolitiikan aiheita on kuitenkin usein parempi kuvittaa esimerkiksi piirroskuvituksella. 

Pokela korostaa yhteistyön ja hyvien vakioavustajien merkitystä. Kuvittajat Antti Valta ja Pirita Tolvanen vastaavat vuorotellen kansikuvista, ja Profiili-juttujen kuvat ottaa yleensä Eeva Anundi. 

– Kantta alamme miettiä yhdessä reippaasti etukäteen, ja kuvittajalla on usein hyvin aikaa luonnostella sitä. Eevankin kanssa katsomme usein kuvavalintoja ja taittoa yhdessä. 

Verkkolehden lukijamäärä kasvoi merkittävästi 

Korona toi suuren haasteen lehden tekemiseen. Oli mietittävä uusia tapoja työskennellä, kun reportaasikeikoille ei päässyt. Matti Koskisen mukaan tekijät selvisivät haasteista hyvin, koska he ovat tottuneet tekemään myös syventäviä ja taustoittavia juttuja, jotka eivät edellytä paikan päältä raportointia. 

– Onnistuimme tekemään eteenpäin katsovia juttuja esimerkiksi globalisaation haasteista, velkaantumisesta ja elvytyksestä, Koskinen sanoo. 

Kun muulta tekemiseltä jäi aikaa, toimitus panosti verkkolehteen ja näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa. Se toi ajattomille verkkojutuille paljon uusia lukijoita. 

Koskisen mukaan verkkolehden lukijamäärä kasvoi viime vuonna lähes 60 prosenttia. 

– Esimerkiksi Yhdysvaltojen presidentinvaalien aikaan näkyi selvästi, että olemme kirjoittaneet paljon relevantteja juttuja maan politiikasta. Kun vaalit olivat ajankohtaiset, jutut löysivät tosi hyvin lukijoita. Verkon kävijämäärä räjähti ihan käsiin. Samoin on käynyt tänä vuonna Afganistanin tilanteen kanssa. 

Koskinen uskoo, että Ulkopolitiikan vahvuus on tutkittu tieto ja kyky tarkastella päivittäisen uutisoinnin sijaan isoa kuvaa ja kontekstia. 

– Vaikka emme harvakseltaan ilmestyvänä ja aikakauskirjamaisena lehtenä pysty tarjoilemaan kauheasti nopeita skuuppeja, pyrimme aina etsimään uusia näkökulmia ja tuomaan suomalaiseen keskusteluun jotain, mitä ei ole vielä muualla esitetty. 

Matti Koskisen ja Teemu Pokelan vinkkejä hyvän yleisömedian tekoon 

Tunne kohderyhmäsi. ”On tärkeä tietää, kenelle kirjottaa, eikä ainakaan aliarvioida lukijaa. Pyri tarjoamaan kiinnostavaa ja relevanttia tietoa, jota ei saa muualta.” (Matti Koskinen) 

Vältä oikoteitä. ”Teemme Ulkopolitiikassa resursseihimme nähden ihan valtavasti työtä tekstin hiomisessa ja faktantarkistuksessa. Jutut ovat aina pitkän työn tulos.” (Koskinen)  

Erottaudu. ”Ulkoasussa persoonalliset ratkaisut ja sisältöä tukeva selkeys ovat tärkeitä asioita. Vakaviakaan aiheita ei tarvitse käsitellä puisevasti.” (Teemu Pokela)  

Ulkopolitiikka-lehden graafikko Teemu Pokela (vas.) ja toimituspäällikkö Matti Koskinen.