Onko valokuva otettu vai rakennettu? Riippuu siitä, millä kielellä vastaus annetaan. Suomeksi valokuva otetaan, mikä viittaa todellisuuden taltioimiseen. Mutta onko valokuva todellisuutta vai rakennettua tulkintaa?
Aalto-yliopiston tutkija Hanna Weseliuksen mukaan valokuva on aina konstruktio, joka on rakennettu tiettyä tarkoitusta varten. Aikakausmedioissa kuvia määrittelee ensisijaisesti lukijasopimus: lukijat odottavat lehdeltä tietynlaista tulkintaa ja tunnelmaa. Naistenlehdissä sovittu tulkinta saattaa tarkoittaa vaikkapa ylevöitettyä arkea, jolloin kuvissa nähdään ”vähän parempi minä”. Tästä syystä kannessa nähdyt henkilöt usein stailataan tietyn konseptin mukaisesti.
Muotilehdiltä odotetaan usein luksusta, mikä määrittelee lukijasopimuksen omanlaisekseen. Ukrainan presidentin puoliso Olena Zelenskan kuva Voguen kannessa rikkoi konventioita ja herätti paljon keskustelua puolesta ja vastaan loppukesästä 2022.
– Osaa ärsytti, koska muotilehti otti kantaa politiikkaan. Jotkut taas kiinnittivät huomiota siihen, että kuvattava röhnötti kannessa äijämäisessä asennossa matalissa kengissä, mikä poikkeaa lehden linjasta, Weselius sanoo.
Aikakausmedioissa kuvia määrittelee ensisijaisesti lukijasopimus: lukijat odottavat lehdeltä tietynlaista tulkintaa ja tunnelmaa.
Esimerkiksi Suomen Kuvalehdessä maailma halutaan näyttää dokumentaarisena. Kuvia ei lavasteta eikä kuvattavia laiteta tekemään asioita, joita he eivät muuten tekisi. Ihoa ei muokata kuvankäsittelyssä, ja jos kuvattava haluaa meikata, häntä ei ohjeisteta siinä.
– Suomen Kuvalehden linja on empiiristä realismia, johon kuuluu se, että lukija voi uskoa asian tapahtuneen kuten se näytetään. Lehdellä on pitkä historia, joka varmasti vaikuttaa kuvavalintoihin, Weselius kommentoi.
Lue myös: Kymmeniä henkilöhaastatteluja vuodessa tekevä Minna Juti: “Luottamus haastattelutilanteessa ei tarkoita, että vastaukset olisivat aina totta”
Ikonisiin kuviin liitetään usein asioita, joita itse kuvaustilanteessa ei varsinaisesti ole ollut. Tällöin kuvasta itsestään tulee merkityksiä kantava. Aikakauslehtimaailmassa esimerkiksi Trendin kuva Sanna Marinista avonaisessa jakussa muuttui symboliksi, ja monet tavalliset ihmiset julkaisivat somessa toisintoja kuvasta osoittaakseen vastustuksensa naisvihalle.
– Marinin kuvasta tuli joillekin negatiiivinen tunneobjekti, vaikka tähän ei varmaankaan pyritty.
Weseliuksen mukaan valokuva ei edes voi näyttää poliitikkoa todellisena. Aikakauslehdessä kuva on aina sovittu leikki.
23. marraskuuta 2022 järjestetyssä Magazine Symposiumissa käsiteltiin luotettavuutta aikakausmediajournalismissa monesta eri näkökulmasta. Tilaisuuden järjestivät Aikakausmedia, Aikakauslehtien Päätoimittajat ry ja Helsingin Seudun Journalistit.
Lue myös: Eeva.fi | Trendin päätoimittaja Mari Karsikas kertoo, mitä Sanna Marinin kuvien kohu opetti
Hanna Weselius
Hanna Weselius on palkittu kirjailija, valokuvataiteilija ja taiteen tohtori. Hän toimii valokuvataiteen yliopistonlehtorina Aalto-yliopistossa. Hän on aiemmin työskennellyt kuvajournalistina ja kuvataiteilijana sekä julkaissut tieteellisiä ja populaareja tekstejä valokuvasta. Hänen tuorein valokuvaa käsittelevä kirjansa on Jälki – kirjoituksia valokuvasta.
