Miksi digiä palkitaan niin vähän ja miksi pienille lehdille ei ole omaa sarjaa? 15 + 1 kysymystä Editkilpailusta

Editkilpailu on aikakausmedia-alan tärkein kilpailu, joka herättää paljon tunteita, toiveita ja myös kilpailuun liittyviä kysymyksiä. Kilpailun tarkoituksena on palkita parasta aikakausmediajournalismia, kehittää alaa ja nostaa esiin laadukasta markkinointia alan medioissa. Hiljattain tekemämme kyselyn palautteiden sekä meille muita reittejä tulleiden kysymysten perusteella kokosimme yhteen vastauksia teitä mietityttäviin teemoihin.  

1. Miten ja minkä takia kilpailuun osallistumista on rajoitettu? 

Editkilpailuun lähetetään vuosittain satoja ehdotuksia. Monissa kilpailuissa ehdotusten määrää pyritään hillitsemään osallistumismaksuilla, mutta me koemme tärkeäksi sen, että kilpailu pysyy maksuttomana. Osallistumismaksun sijaan ehdotusten määrää on toimituksellisissa sarjoissa rajoitettu kahdella tavalla:

1. Editkilpailu on suunnattu Aikakausmedian jäsenten julkaisemille ja kustantamille medioille, joita on noin 450, sekä niiden tekijöille. Kilpailuun voivat osallistua jäsentemme medioiden vakituiset työntekijät ja medioille työskentelevät freelancerit.
2. Useimmissa toimituksellisissa sarjoissa ehdotusten määrää on rajoitettu kahteen per media (kansisarjassa yhteen).

Monissa kilpailuissa ehdotusten määrää pyritään hillitsemään osallistumismaksuilla, mutta me koemme tärkeäksi sen, että kilpailu pysyy maksuttomana.

Ehdotusten tekeminen vaatii monessa sarjassa aikaa ja vaivaa, ja varmasti jokainen ilmoittaja toivoo, että tuomaristolla on todellinen mahdollisuus perehtyä omaan ehdotukseen riittävällä tarkkuudella. Rajoittamalla ehdotusten määrää pyrimme estämään tuomareiden työtaakan muodostumista kohtuuttoman suureksi.

Toinen syy rajoituksille on se, että kilpailun monipuolisuus kärsisi, jos sarjan shortlistalle sattuisi pääsemään kolme ehdokasta yhdestä mediasta. Ehdokkuuksien kasautuminen voisi myös herättää mielipahaa sekä kysymyksiä tuomareiden puolueellisuudesta (tästä voi lukea lisää kohdasta 12). Kolmanneksi toivomme, että ehdokkaiksi valikoituvat jo ilmoittautumisvaiheessa medioiden mielestä parhaat tekijät, jutut ja muut ehdotukset. Kilpailussa etsitään hienon alamme huippuja!

Freelancerit voivat osallistua kilpailuun, jos ovat kilpailuvuonna työskennelleet jollekin Aikakausmedian lehdelle. Free-kuvaaja Akseli Valmunen palkittiin vuoden 2022 kilpailussa Suomen Kuvalehdelle ottamistaan kuvista. Kuva: Akseli Valmunen

2. Miksi freelancerin pitää ilmoittaa ehdokkuudestaan työn tilanneelle lehdelle?

Kilpailu on tarkoitettu Aikakausmedian jäsenten medioille, ja useissa toimituksellisissa sarjoissa ehdotusten määrää on rajattu lehtikohtaisesti (kts. edellinen kysymys). Siksi kilpailuun ilmoittautuvan on varmistettava, että lehti on tietoinen osallistumisesta. Ei kuitenkaan ole estettä sille, että freelancer tai useampaan lehteen kirjoittava/kuvaava osallistuu useampaan mediaan tehdyillä jutuilla. Tällaisia ehdotuksia kisaan myös tulee, ja niitä on vuosien saatossa palkittu useasti. 

3. Mediani kustantaja/julkaisija ei ole Aikakausmedian jäsen. Voinko ilmoittaa lehden kisaan?

Kilpailu on tarkoitettu vain Aikakausmedian jäsenten tekemille lehdille ja niiden tekijöille (kts. kysymys 2). Jos media haluaa osallistua kisaan, jäsenhakemus on jätettävä ennen ilmoittautumisajan umpeutumista. Asiasta on tällöin oltava yhteydessä Aikakausmediaan etukäteen. Jäsenyydestä voi lukea lisää täältä.

4. Miksi digisarjoja on mukana kilpailussa niin vähän?

Digitaalisuus on ollut luonteva osa kilpailua jo vuosia, ja lähes jokaiseen sarjaan on mahdollista ilmoittaa digitaalista osaamista. Ainoastaan Vuoden aikakauslehtikansi - sekä Vuoden aikakauslehtimainos -sarjoissa digi on suljettu kokonaan pois.

Muissa sarjoissa digitaalisuus voi olla osa arvioitavaa ehdotusta, joskin kaikissa sarjoissa jaottelu printtiin tai digiin ei ole relevanttia. Esimerkiksi Vuoden aikakausmediatoimittaja -sarjassa arvioidaan toimittajan kykyä kirjoittaa ja Vuoden valokuvaaja -sarjassa kykyä pysäyttää lukija ja tuoda juttuun jotain lisää. Useimmissa sarjoissa palkittava toteutus voi olla joko digitaalisessa tai painetussa muodossa. Esimerkiksi Vuoden yleisömedia -, Vuoden ammatti- ja järjestömedia -, Vuoden yleisömedia - sekä Vuoden ulkoasu -sarjoihin voi osallistua printillä, digillä tai monikanavaisella julkaisulla. Myös Vuoden uudistus -, Vuoden aikakausmediajuttu -, Vuoden lifestylejuttu - ja Vuoden aikakausmediakampanja -sarjoissa ehdotus voi olla missä muodossa tahansa.

Digitaalisuus on ollut luonteva osa kilpailua jo vuosia, ja lähes jokaiseen sarjaan on mahdollista ilmoittaa digitaalista osaamista.

Digiä erityisesti huomioivana uutena sarjana kilpailuun on tänä vuonna tuotu toiveiden myötä Vuoden digi, jossa palkittava toteutus voi olla esimerkiksi sovellus, datan tai tekoälyn oivaltava hyödyntäminen, sosiaaliseen mediaan tai verkkoon luotu sisältökonsepti, digiä hyödyntävä artikkeli tai hyödyllinen palvelu lukijoille. Myös Vuoden video tai audio -sarjassa palkitaan digitaalisia toteutuksia.

Lähes kaikkiin sarjoihin voi osallistua digi- tai printtitoteutuksilla. Kuvassa Vuoden ulkoasu aikakausmediassa -sarjan voittanut Viinilehti, jota arvioitiin printin, digin ja somen ulkoasun perusteella.

5. Miksi printtiä ei arvosteta kilpailussa, pitääkö kaiken olla vain digiä?

Pyrkimyksenä on luoda sarjoista sellaisia, että ne heijastava todellisuutta aikakausmedioissa. Tänä päivänä useimmat lehdet julkaisevat sisältöä useissa kanavissa, ja tästä syystä myös useimpiin sarjoihin voi osallistua yhtä lailla hienolla printillä kuin digilläkin (kts. edellinen kysymys). 

Kanavien määrä tai se, ilmestyykö lehti printissä tai digissä, ei itsessään ole tae laadusta. Kilpailun ytimessä on palkita sisältöjä, jotka palvelevat median yleisöä niissä kanavissa, jotka sopivat juuri kyseisen lehden lukijoille. 

Kilpailussa tunnustetaan printin arvo koko alalle ja lukijoille. Rohkeasti vaan printillä mukaan kisaan!

6. Miksi Vuoden aikakausmedia -sarjoissa ja Vuoden ulkoasu -sarjoissa vaaditaan monikanavaisuutta?

Monikanavaisuus ei ole edellytys sajoihin osallistumiselle. Näihin sarjoihin on mahdollista (mutta ei pakko!) ilmoittaa kaikki ne kanavat, jotka ovat kyseiselle medialle tärkeitä ja jotka tekevät mediabrändistä sen, mitä se on.

7. Miksi kilpailussa ei ole omaa sarjaa lehden (kaupalliselle) menestykselle? 

Kaikissa vuoden media -sarjoissa lehden menestyminen on tärkeä kriteeri, ja erityisesti Vuoden yleisömedia -sarjassa kaupalliseen menestykseen kiinnitetään erityistä huomiota. Media voi osoittaa menestymistään esimerkiksi kertomalla tilaaja- tai lukijamäärien kasvusta tai irtonumeromyynnin hyvistä tuloksista. Myös mediamyynnissä menestyminen kannattaa tuoda esiin.

Kaupallisuutta ei palkita omassa sarjassaan, sillä menestyksestä kertovat mittarit eivät ole erityisen hyvin yhteismitallisia. Useiden uusien sarjojen luominen taas kasvattaisi palkintojen määrää, mitä kilpailuun ei kyselymme perusteella toivota.   

Vuoden media -sarjojen lisäksi kaupallista menestystä on mahdollista palkita myös Vuoden uudistus - ja Erikois-Edit-sarjoissa. Näissä sarjoissa on tarkoituksellisesti jätetty kriteereihin mahdollisuus palkita liiketoiminnallisista onnistumisista.

Tänä vuonna kilpailuun on tuotu toiveiden myötä uutena sarjana Vuoden digi.

Vuoden uudistaja -sarjassa palkittiin viime vuoden kisassa TAUKO Magazinen toimitus. Ylellinen printtilehti ja kansainvälinen liiketoimintamalli herätti ihastusta tuomareissa.  

8. Miksi kilpailussa ei palkita vuoden pomoa, vuoden kuvittajaa tai vuoden editoijaa? Entä elämäntyöpalkinto?

Tuomaristot ovat kokeneet hankalaksi arvioida sellaista toimituksellista työtä, jonka osuus ei ole selvästi erotettavissa toimituksen ulkopuolisille. Kuitenkin erityisosaamista pyritään huomioimaan kattavasti eri sarjoissa. Esimerkiksi editoijan rooli on tärkeä ja alalla tunnustettu, ja heitä palkitaan osana juttusarjoja. Visuaaliset osaajat taas huomioidaan erityisesti ulkoasuasarjassa. Vaikuttavan uran tehneitä voi ehdottaa palkittavaksi Erikois-Edit-sarjaan.

Media-alalla ja toimitustyössä on monta tärkeää tehtävää, joita ei tässä kilpailussa erikseen palkita. Tämä johtuu siitä, että sarjojen määrä halutaan pitää järkevänä, jotta kilpailu säilyy edelleen arvostettuna. 

9. Millä perusteella tuomaristot valitaan? Miksi tuomaristossa ei ole eri lehtitalojen edustajia?

Haluamme valita tuomaristoon henkilöitä, jotka ovat arvostettuja osaajia omalla alallaan. Lisäksi pyrimme kokoamaan tuomaristot niin, että tuomareiden erityisosaaminen täydentää toinen toistaan kunkin sarjan arviointikriteereiden mukaisesti. Esimerkiksi vuoden aikakausmedia -sarjoja arvioivilta tuomareilta toivotaan ymmärrystä alasta sekä liiketoiminnan että journalismin näkökulmasta, ja juttusarjoissa pyritään löytämään sekä visualisteja että tekstiosaajia.

Tarkoituksena on, että tuomaristo pystyy mahdollisimman uskottavasti ja ilman esteellisyyksiä arvoimaan kaikkia ehdokkaita. Mikäli tuomari on ollut tekemässä arvioitavaksi tulevaa ehdotusta, työskentelee toteutukseen osallistuneessa lehdessä tai organisaatiossa tai on muulla tavalla esteellinen, hän jäävää itsensä työn arvioinnista. Esteellinen tuomari ei saa olla läsnä keskustelussa, jossa kyseistä työtä käsitellään, eikä hän saa äänestää sitä. Kompensaatiopisteytys esteellisen tuomarin osalta muodostetaan muiden tuomareiden antamien pisteiden keskiarvona. 

Tuomaristoihin voidaan valita jonkin verran tuomareita myös lehtitaloista, mutta tarkoitus on, että mahdollisimman harva olisi mukana tuomaristossa, jossa palkitaan oma lehti tai oman kustantajan lehti. Jääväyskäytännöstä ja tuomareiden korkeasta integriteetistä huolimatta tällainen tilanne on kiusallinen niin palkitulle, tuomarille kuin Editkilpailullekin.

Äänestys tehdään suljettuna äänestyksenä eli edes tuomarit eivät tiedä toistensa valitsemia voittajia.

10. Miten tuomariston arviointiprosessi etenee?

Kun kilpailun ilmoittautumisaika on päättynyt, alkaa tuomaristojen työ. He saavat sarjan kilpailuehdotukset ja niihin liittyvät materiaalit ennakkoon läpikäytäviksi ja arvioitaviksi. Jo ennen tuomaristokokousta ehdokkaita esikarsitaan ja tuomarit pisteyttävät ennakkoon mielestään parhaat kilpailuehdotukset. Näin toimitaan siksi, että monessa sarjassa ehdokkaita voi olla kymmeniä, eikä niitä kaikkia voida käydä läpi kasvokkain pidettävässä tuomaristokokouksessa.

Ennakkoon eniten tuomaristoääniä saaneet kilpailuehdotukset käsitellään ja arvioidaan tuomaristokokouksessa. Kaikki tuomareiden keskustelut ovat luottamuksellisia, eikä kokouksista kerrota mitään muuta ulospäin paitsi kilpailun voittajien perustelut. Näin varmistetaan sekä vapaa keskustelu tuomariston kesken että kilpailuun ehdotuksia lähettävien mahdollisuus kertoa myös luottamuksellisia tietoja ilman huolta niiden leviämisestä. Kokouksen jälkeen tuomaristot pisteyttävät mielestään parhaat ehdotukset ja antavat perustelut voittajalle. Äänestys tehdään suljettuna äänestyksenä eli edes tuomarit eivät tiedä toistensa valitsemia voittajia. Voittajat selviävät kaikille vasta toukokuussa järjestettävässä Editgaalassa.

Tuomariston eettisiin ohjeisiin voi tutustua kilpailusivustolla.

Suomen Luonnon juttu Repojen konsertti voitti juttusarjan. Jutun digitaalisessa versiossa lukija pystyi kuuntelemaan, miltä revontulet kuulostavat.

11. Miten on mahdollista, että palkinnot kasaantuvat tietyille lehdille tai kustantajille? Miksei palkintoja jaeta tasapuolisemmin?

Kilpailun palkinnoista päättävät useat eri tuomaristot, jotka toimivat toisistaan riippumattomasti. Edes samassa tuomaristossa työskentelevät tuomarit eivät tiedä toistensa valintoja, vaan äänestävät keskustelun jälkeen voittajasta itsenäisesti. Aikakausmedia ei puutu tuomaristojen valintoihin eikä manipuloi kilpailun tuloksia millään tavalla, sillä tarkoitus on, että päätösvalta pysyy tuomareilla ja parhaat palkitaan.

Säännöissä on jonkin verran rajoituksia eri sarjoihin osallistumista, joilla pyritään ehkäisemään palkintojen keskittymistä. Tästä voi lukea lisää kohdasta 2. 

12. Miksi kisassa ole omaa sarjaa pienille lehdille?

Pienen lehden määrittely on hankalaa, sillä alan sisälläkin on mielipide-eroja siitä, mikä oikeastaan on pieni lehti. Määritälläänkö se lehden vakituisen tekijämäärän kautta? Entä jos lehdellä on vain vähän tekijöitä, mutta paljon resursseja freelancer-verkoston ylläpitämiseen? Onko pienuus lehden euromääräisissä resursseissa, vai mitataanko sitä lukija- tai tilaajamäärällä? 

Me uskomme, että laadukas ja hyvä journalismi on ennen kaikkea osaamis- ja intohimoasia. Tämä myös näkyy monissa pienissä lehdissä. Monesti näyttävä journalismi maksaa, mutta monet Editin kilpailusarjat eivät vaadi isoja resursseja tai suuria tiimejä.

Me uskomme, että laadukas ja hyvä journalismi on ennen kaikkea osaamis- ja intohimoasia.

13. Miksi kilpailussa ei palkita enää vuoden ammatti- ja järjestömediajuttuja tai asiakasmediajuttuja?

Neljä juttusarjaa yhdistettiin vuonna 2022 yhdeksi Vuoden aikakausmediajuttu -sarjaksi, koska palkinnon arvostusta haluttiin kasvattaa. Palautteen perusteella tässä myös onnistuttiin. Näkemyksemme mukaan juttua ei määritä se, kenelle se on kirjoitettu, sillä hyvää journalismia on yhtä lailla ammatti- ja järjestömedioissa, asiakasmedioissa ja yleisömedioissa. Juttusarjaan voivat osallistua kaikki lehdet.

14. Olen nähnyt paljon vaivaa kilpailuehdotuksen tekemiseen ja haluaisin saada palautetta tuomaristolta. Onnistuisiko?

Koska sarjoihin tulee yhteensä satoja kilpailuehdotuksia, niistä kaikista ei ole valitettavasti mahdollista antaa palautetta. Kyse on myös yhdenvertaisuudesta ehdotuksia lähettäneiden kesken: mikäli yksi osallistuja saa palautteen, sama palvelu pitäisi pystyä tarjoamaan kaikille muillekin. Tähän Aikakausmedialla ei ole resursseja.

Kaikki tuomareiden keskustelut ovat luottamuksellisia, eikä kokouksista kerrota ulospäin muuta kuin kilpailun voittajien perustelut. Tuomariston tapaamiset ovat luottamuksellisia kahteen suuntaan – sekä tuomarit että ehdotusten lähettäjät voivat luottaa siihen, että kilpailuehdotuksiin liittyvät keskustelut jäävät kokoushuoneen seinien sisäpuolelle.

Vuoden 2022 kisassa palkittu Eevan kirjaklubi yhdistelee videota, podcastia ja yhteisöllisiä lukijatapahtumia. 

15. Miksi vuoden video ja audio palkitaan samassa sarjassa? 

Vuoden video tai audio -sarjaan voi ilmoittaa esimerkiksi verkkojuttuja, somevideoita ja podcasteja. Usein tällaiset jutut on toteutettu useassa kanavassa, jolloin niitä on mielekästä tarkastella kokonaisuutena. Toinen syy videon ja audion niputtamiselle yhteen sarjaan on se, että omissa sarjoissaan palkittuina kilpailuehdotusten määrä olisi huomattavasti pienempi.

Sarjojen mielekkyyttä, rajauksia ja kriteereitä mietitään joka vuosi uudestaan. On mahdollista, että jatkossa videota ja audiota palkitaan erillisissä sarjoissa, jos niiden määrä kasvaa merkittävästi.

+ 1 En tiedä, mihin sarjaan laittaisin ehdotuksen / sarjan kriteerit ovat epäselvät. Saanko sparrausapua?

Saat! Outi vastaa mielellään kisaan liittyviin kysymyksiin. Yhteystiedot löytyvät boksista jutun alla.

---

Ilmoittaudu Editkilpailuun kilpailusivustolla 19.1.2024 klo 16.00 mennessä.