Stylisti Jenni Juurinen ihailee hyvästä ideasta syntyneitä uniikkeja ja mietittyjä kuvia: "Ilman niitä lehdet ovat toistensa kopioita"

Millaista stylistin ja sisustustoimittajan työsi on? 
Stailaan kuvia sisustuslehtiin, kirjoitan koti- ja henkilöjuttuja sekä teen erilaisia tuotepalstoja. Suurin osa työstäni on kuvamateriaalin kanssa työskentelemistä, eli kuvien suunnittelua ja stailausta tai juttuun sopivien kuvavalintojen tekemistä esimerkiksi huonekaluvalmistajien kuvista.

Miten ja milloin päädyit tekemään töitä aikakauslehdille?
Päädyin työskentelemään aikakauslehdille sattuman kautta, kun etsin säännöllistä päivätyötä aikatauluiltaan hyvin vaihtelevan tv- ja teatterityön jälkeen. Päädyin ensin Sanomien studiolle niin sanotuksi studioemännäksi ja sieltä siirryin vähitellen sisustustoimittajaksi.

Jennin stailaama Viinilehden kansi. Kuva: Olli Häkkinen

Miten olet päätynyt stylistiksi?
Olen opiskellut teatteritiedettä ja lavastusta, ja valmistunut lavastustaiteen maisteriksi Kanadassa. Lavastuksen opinnot antavat loistavan pohjan erilaisten kokonaisuuksien suunnitteluun ja rakentamiseen studioon tai lokaatioon.

Miten kuvaisit visuaalista silmääsi? Millainen tyyli sinua viehättää?
Itseäni viehättää tietynlainen minimalismi, yllättävät yhdistelmät ja huumori: se, että kuvassa on persoonallinen ja vahva tunnelma. Usein keksin päässäni kuvilleni tarinan jota ne kertovat.



Jenni nauttii erityisesti siitä, kun pääsee yhdistelemään kuvissa muotia ja sisustusta. Kuva on julkaistu Deko-lehdessä. Kuva: Kristiina Kurronen

Mille aikakauslehdille teet töitä?
Teen töitä sille joka sattuu kysymään, mutta eniten töitäni tilaavat asumisen lehdet kuten Avotakka, Deko, Asun, Kotiliesi ja Kotivinkki.

Hyvästä ideasta syntyneet kuvat, joiden eteen on nähty vaivaa, ovat parasta kuvamateriaalia. Ilman niitä lehdet ovat toistensa kopioita.

Mitkä ovat mieluisimpia työtehtäviä ja miksi?
Isot, useamman kuvan sisustuskokonaisuudet, joissa kuvilla halutaan viestiä esimerkiksi väri -tai sisustustrendejä. Myös muodin ja sisustuksen yhdistäminen on kiehtovaa. Väljä tehtävänanto ruokkii luovuutta ja usealla kuvalla pääsee kertomaan pidempää tarinaa.

Helsingin Velodromilla kuvattu ja Jennin stailaama sisustuskuva Dekossa. Kuva: Niclas Mäkelä

Millainen prosessi on aikakauslehtikuvien rakentaminen?
Kaikki alkaa palaverista päätoimittajan tai tuottajan kanssa, jossa määritellään kuville aihe, kuvamäärä ja tekemisen raamit. Sen jälkeen yleensä alan työstää ideaa, miettiä kuvauspaikkaa ja kerätä kuviin tarvittavaa rekvisiittaa. Kuvissa on otettava huomioon jutun ilmestymisajankohta, lokaatio, valo ja tuotteiden saatavuus. Prosessin tärkeä osa on aikatauluttaa kaikkien tavaroiden kuljetukset ja setin rakennus. Kuvaaja on stylistin tärkein työpari ja itse kuvaushetki on tiivistä yhteistyötä.

Kuinka paljon aikaa kuvien ja reportaasien rakentamiseen käytetään?
Vielä viisi vuotta sitten kuvia sai suunnitella ja rakentaa aika rauhalliseen tahtiin, mutta nykyään tehokkuusajattelu syö kuvien rakennukselle jäävää aikaa, eivätkä toimitukset ole halukkaita teettämään kovin työläitä kuvia tai esimerkiksi isoja studiointeriöörejä. Toki muutamia poikkeuksiakin onneksi on. Nykyään paria päivää enempää ei valmisteluun ole. Toki suunnittelu alkaa usein jo viikkoja ennen kuvausta.

Jennin stailaama kuva on julkaistu Suomen Kuvalehdessä. Kuva: Pekka Holmström

Millainen on mielestäsi hyvä kuva tai kuvasarja aikakauslehdessä? Millaisia kuvia toivoisit näkeväsi enemmän?
Mietitty, rakennettu kuva tai kuvasarja, joka on tehty yhtä lehteä tai juttua varten on aina uniikki. Se luo lehden persoonallista ääntä ja niitä ääniä kuulisin mielelläni enemmän. Hyvästä ideasta syntyneet kuvat, joiden eteen on nähty vaivaa, ovat parasta kuvamateriaalia. Ilman niitä lehdet ovat toistensa kopioita.

Koen, että kuvillani oli merkitys lehden visuaalisen linjan kannalta ja ne täydensivät päätoimittajan visiota vahvasti omaleimaisesta julkaisusta.

Miltä suomalaisten aikakauslehtien visuaalisuus näyttää ulkomaalaisiin lehtiin verrattuna? Miten paljon suomalaisissa lehdissä käytetään stylistejä?
Suomessa käytetään jatkuvasti vähemmän stylistejä, mikä on sääli. Yksikään stylisti ei valitettavasti enää elä pelkästään aikakauslehtien kuvia tekemällä. Muualla maailmassa näin vielä ehkä on ja se näkyy laadukkaampina sisustuskuvina ja kuvituskuvina.

Mikä on ollut kaikkien aikojen suurin onnistumisesi alalla?
Onnistumisia on paljon, mutta olin vuosia Dekon sisustustoimittajana päätoimittaja Ulla Koskisen aikana ja stailasin lehteen kymmeniä, ehkä satoja kuvia. Koen, että kuvillani oli merkitys lehden visuaalisen linjan kannalta ja ne täydensivät päätoimittajan visiota vahvasti omaleimaisesta julkaisusta. Oli ilo olla luomassa vahvaa kokonaisuutta.

Jennin stailaama kuva Dekossa. Kuva: Kristiina Kurronen

Mikä on ollut merkityksellisin tekemäsi projekti ja miksi?
Niitäkin on monia, mutta ehkä valokuvaaja Pekka Holmströmin kanssa Deko-lehteen toteutettu potrettisarja, jossa stailasin parikymmentä suomalaista muotoilijaa hyvin epätavallisiin mustavalkokuviin. Saimme kuvaajan kanssa täysin vapaat kädet toteuttaa projekti parhaaksi katsomallamme tavalla ja se jos mikä oli hauskaa ja luovaa.

Kesäkuvia halutaan yleensä maaliskuussa ja lunta syyskuussa, mutta silloin on vaan ehdotettava luovia ratkaisuja.

Mikä on ollut vaikein asia tai projekti aikakauslehtiurasi aikana?
Parasta työssäni on se, että jokainen projekti ja päivä on erilainen. Harvemmin tulee vaikeita projekteja ja usein haasteet liittyvät triviaaleihin asioihin kuten säähän tai luonnonolosuhteisiin, joihin kannattaa Suomessa suhtautua lähinnä huumorilla. Kesäkuvia halutaan yleensä maaliskuussa ja lunta syyskuussa, mutta silloin on vaan ehdotettava luovia ratkaisuja.

Mikä on paras tai mieleenpainuvin kokemus aikakausmediauraltasi?
Ehdottomasti muotoilija Stefan Lindforsin potrettikuva. Stefanille rakennettiin Leonardo da Vinci -henkiset siivet ja hänet nostettiin valjaissa studion kattoon lentämään. Se oli ikimuistoinen kuvauspäivä, jossa oli loistava tiimi. Stefanin persoona on totta kai myös vertaansa vailla.

Stefanin kuva on julkaistu Deko-lehdessä. Kuva: Pekka Holmström

Mistä suomalaisista ja kansainvälisistä aikakausmedioista saat inspiraatiota ja mitä niissä erityisesti ihailet?
Selailen lehtiä harvakseltaan sillä parhaat kuvani syntyvät ilman aikakauslehtivaikutteita. En esimerkiksi kovasti innostu jos referenssiksi tuodaan jonkun lehden jo julkaistu kuva. Inspiroidun eniten muodista ja elokuvista. Lehdistä Italian Vogue on edelleen hieno lehti, samoin ranskalainen Milk Decoration.

Mitä erityistaitoja tehtävissäsi tarvitaan? Miten omaa osaamista on pitänyt päivittää?
Stylistin paras ominaisuus on taito muuttaa tyyliä tarpeen mukaan. Koskaan ei pitäisi toistaa liikaa itseään. Myös järjestelmällisyyttä tarvitaan jotta aikataulut ja tavaramäärä pysyy kasassa. Omaa osaamista on myös trendien seuraaminen. Käyn aktiivisesti messuilla ja tapahtumissa jotta näen mitä uutuuksia on tulossa.

Jennin stailaama kuva lastenmuodista on julkaistu italialaisessa lastenlehdessä Scimparellossa. Kuva: Dasha Pears

Onko jostain yllättävästä taidosta ollut työssäsi hyötyä?
Lavastajan opintojen pintakäsittely- ja puutyötaidot ovat olleet hyödyllisiä, sillä lavasterakentajia ei juurikaan enää aikakauslehtitaloissa ole.

Tiesitkö aina päätyväsi juuri tähän ammattiin?
En aivan. Hain ensin elokuvaohjaajaksi. Olen kyllä kirjoittanut ystäväkirjaan joskus teininä toiveammatikseni toimittaja ja myöhemmin halusin tosissani teatterilavastajaksi. Stylisti on vähän molempia.

Katso lisää Jennin stailaamia kuvia täältä

Palstalla on juttusarja, jossa esitellään aikakausmaailman ammattilaisia toimittajista graafikoihin ja koodareista valokuvaajiin. Juttuun haastateltu saa aina ilmiantaa seuraavan työssään ansioituneen aikkarialan ammattilaisen. Jenni Juuriseen juttusarjaan ilmiantoi valokuvaaja Kaisu Kaplin.

Juurisen valinta seuraavaksi haastateltavaksi on TM Rakennusmaailman tuottaja Ann-Mari Lehtonen. 

– Ann-Mari on rautainen ammattilainen ja hänellä on suuri tietotaito toimituksellisista prosesseista ja asumisen lehdistä. Tiedän aina, että olen hyvissä käsissä, kun Ann-Mari on jutun tuottaja: saan kattavan juttubriiffin, tarkan oikoluvun ja aina nopeat vastaukset sähköposteihin.