Jokainen toimittaja tietää tilanteen, jossa haastateltava alkaa perua aiemmin antamiaan kommentteja tai kirjoittaa jutun tarkastuskierroksella kokonaan uusiksi. Mutta kuinka paljon haastateltava saa vaikuttaa juttuun haastattelun jälkeen?
Oletuksena on, että haastattelutilanteessa ja jutuntekoprosessissa toimitaan hyvän journalistisen tavan mukaisesti. Journalistin ohjeiden mukaan haastateltavan tulee ennakolta tietää, tullaanko haastattelu julkaisemaan vai onko se tarkoitettu vain tausta-aineistoksi. Lisäksi hänelle tulee kertoa, missä asiayhteydessä hänen haastattelunsa tullaan julkaisemaan ja se, että käytetäänkö sitä useissa medioissa. Hyvä tapa velvoittaa journalistia ottamaan selvää, jos, tai varautumaan siihen, että haastattelu voidaan julkaista myös useammassa mediassa ja kanavassa, ja kertomaan tästä haastateltavalle.
Haastateltavan oikeudet eivät ulotu sen tarkistamiseen, minkälaisen vaikutelman hänen sitaattinsa yhdessä jutun kontekstin kanssa antavat.
Eri medioiden ristiinlinkkaus puolestaan on aina sallittua kaikille, ja haastateltavan täytyy hyväksyä, että tieto julkaistusta haastattelusta voi levitä muuallekin mediaan tai vaikkapa sosiaaliseen mediaan. Koko haastattelua sellaisenaan ei kuitenkaan voi julkaista toisessa mediassa ellei tästä ole haastateltavalle kerrottu.
Haastateltavalla on oikeus tarkistaa omat sitaattinsa ennen jutun julkaisua. Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, sanatarkkoja sitaatteja, sanamuodoltaan muokattuja sitaatteja ja epäsuoria sitaatteja. Se ei koske sitaattien asiayhteyttä, muiden haastateltavien sitaatteja eikä juttua kokonaisuudessaan.
– Haastateltavan oikeudet eivät ulotu sen tarkistamiseen, minkälaisen vaikutelman hänen sitaattinsa yhdessä jutun kontekstin kanssa antavat. Haastateltavan tulee kuitenkin voida tarkistaa ne osat, jotka yleisö jutusta ymmärtää hänen haastattelussa kertomikseen tiedoiksi tai ajatuksiksi, Aikakausmedian johtaja Mikko Hoikka sanoo.
Toimittajan tulee arvioida oikea tieto
Suostuminen haastatteluun ei tee haastatellusta yhteistyökumppania sisällön luomiseen tai anna oikeutta sisällöstä päättämiseen. Tarkistusoikeus ei tarkoita sitä, että haastateltavalla on oikeus muokata sitaatit haluamikseen. Jos haastateltava alkaa perumaan mielipiteitään ja muokkaamaan sitaattejaan, toimittajan on viime kädessä itse arvioitava, onko alkuperäinen kommentti vai haastatellun myöhemmin muokkaama versio oikeampaa tietoa.
Tavallisesti on tärkeämpää tietää haastateltavan oikea mielipide kuin se, mitä hän on ehkä vahingossa lausunut.
Hoikan mukaan on yleisönkin etu, että haastateltava pääsee korjaamaan haastattelutilanteessa syntyneet väärinymmärrykset.
– Tavallisesti on tärkeämpää tietää haastateltavan oikea mielipide kuin se, mitä hän on ehkä vahingossa lausunut. Haastateltavan imagon vartijaksi journalistin ei kuitenkaan pidä alkaa, hän sanoo.
Haastateltavan kieltoon julkaista lausuma saa suostua vain poikkeuksellisesti (JO 20). Kieltoon tulee suostua vain, jos olosuhteet ovat haastattelun antamisen jälkeen olennaisesti muuttuneet tai käsillä on uutta tietoa, jonka valossa julkaiseminen olisi selvästi kohtuutonta.
Lue myös: Journalistin ohjeet uudistuivat – katso, mikä muuttui
Muista nämä:
- Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, jos haastattelu voidaan julkaista useassa mediassa.
- Haastateltavan pyyntöön tarkastaa lausumansa ennen julkaisemista tulee suostua, jos julkaisuaikataulu sen mahdollistaa.
- Tarkastamisoikeus koskee vain haastateltavan omia lausumia, eikä sillä saa luovuttaa journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle.
- Haastateltavan kieltoon julkaista lausumansa tulee suostua vain poikkeuksellisesti.
