Suomen Kuvalehti on tehnyt lokakuusta lähtien Politiikan viikko -podcastia, joka käsittelee päivänpolttavia uutisaiheita. Perjantaisin ilmestyvää puolituntista isännöi Suomen Kuvalehden politiikan toimittaja Robert Sundman. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa Helsingin Sanomissa ja Ylellä ja ollut mukana tekemässä useita suosittuja politiikka-aiheisia podcasteja.
Heti ensimmäinen Politiikan viikon jakso ponnahti kuunnelluimpien podcastien kärkeen ja on keikkunut siitä lähtien Spotifyn ja Applen podcastien suosituimpien listoilla. Tälläkin hetkellä Politiikan viikko on Apple podcasts -sovelluksen ykkösenä. Mutta mistä suosio johtuu ja miten podcastin saa menestymään?
Jos vaikka lupaa käsitellä podcastissa politiikan kuumimpia aiheita, niitä tulee käsitellä, vaikka niistä olisi keskusteltu jo muissakin podcasteissa.
– Yksi syy on varmasti se, että politiikkaa käsitteleville podcasteille on kysyntää. Eri mediatalojen tekemiä podcasteja ei nimittäin ole liikaa. Toinen syy on varmasti se, että uutta podcastia mainostettiin ja se sai näkyvyyttä, hän sanoo.
Sundman uskoo, että podcast tuo näkyvyyttä Suomen Kuvalehdelle, sillä kaikki kuulijat eivät välttämättä tunne sitä yhtä hyvin kuin Suomen suurimpia medioita. SK:n printissä ja verkossa julkaistut uutiset ovat olennainen osa podcastin sisältöä ja formaatit tukevat toisiaan. Politiikan viikossa pyritään esittämään kiinnostavia uusia ajatuksia ja tekemään hyvää journalismia. Podcastissa jatketaan politiikan aiheiden käsittelyä siitä, mihin printti- ja verkkouutisissa jäätiin.
Sundman muistuttaa, että jos podcastilla on joku lupaus kuten aikkarilla, siinä tulee pysyä.
– Jos vaikka lupaa käsitellä podcastissa joka viikko politiikan kuumimpia aiheita, niitä tulee käsitellä, vaikka niistä olisi keskusteltu jo muissakin podcasteissa ja medioissa, hän sanoo.
Muu työ ruokkii podcastin tekemistä
Podcastin tekeminen vaatii useiden toimittajien työaikaa, suunnittelua, käsikirjoittamista ja sopivat välineet. Suomen Kuvalehden toimituksessa suunnitellaan tiistaisin torstaisia nauhoituksia, päätetään jaksossa läpikäytävät aiheet ja näkökulmat sekä se, ketkä jaksoon osallistuvat. Sundman tekee jaksosta käsikirjoitetun version ja jakaa puheenvuorot. Kaikki saavat kirjoittaa käsikirjoitukseen omia näkökulmiaan ja ajatuksiaan.
– Yleensä podcastin äänittämiseen menee noin tunti, jonka jälkeen kuuntelen raakaleikatun jakson ja teen siihen leikkaajalle poistoehdotuksia. Lopullisen jakson mitta on noin puoli tuntia, hän sanoo.
Olemme pyrkineet siihen, että muu työ ruokkii podcastin tekemistä ja yleensä aiheet ovat sellaisia, joita toimittaja on muutenkin selvittänyt viikon aikana osana omaa työtään.
Tavalliseen uutistyöhön verrattuna podcast on henkilökohtaisempi väline ja siinä korostuvat keskustelijoiden omat havainnot ja kokemukset. Siinä on hyvä paikka esimerkiksi kertoa politiikkojen tapaamisesta tai tiedotustilaisuuden kulisseista.
– Olemme pyrkineet siihen, että muu työ ruokkii podcastin tekemistä ja yleensä aiheet ovat sellaisia, joita toimittaja muutenkin on selvittänyt viikon aikana osana omaa työtään. Joskus podcast voi olla hyvä paikka muualta ylijääneelle jutulle, tai sinne voi jemmata aiheeseen liittyen ihan uuden näkökulman, hän sanoo.
Podcastien tekemistä ei tarvitse pelätä
Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan podcastien kuuntelu on kasvanut joka vuosi vuodesta 2021 lähtien. Tuoreimman mittauksen (KMT 2024) mukaan 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista joka kolmas kuuntelee podcasteja kuukausittain. Erityisen suosittuja ne ovat 25–34-vuotiaiden keskuudessa. Heistä 52 prosenttia kuuntelee niitä kuukausittain. Myös aikakauslehtien tekijöitä audiosisällöt kiinnostavat aiempaa enemmän.
Podcastin tekemistä ei kannata pelätä, sillä monissa toimituksissa on osaamista, jota voisi jalostaa myös audiomuotoon.
Sundman kehottaa miettimään, löytyykö omasta talosta hyvät fasiliteetit ja taitavat leikkaajat vai pitääkö podcastia tehdä jonkun kumppanin kanssa.
– Monella aikakauslehdellä on erikoisosaamista eri aiheista, kuten vaikka viihteestä, lifestylesta tai ihmissuhteista. Podcastin tekemistä ei kannata pelätä, sillä monissa toimituksissa on osaamista, jota voisi jalostaa myös audiomuotoon, hän sanoo.
Robert Sundmanin vinkit podcastin tekemiseen:
- Konseptoi. Konseptointi on tuttua aikkareiden tekijöille, ja myös hyvällä podcastilla on konsepti. Kenelle se on tehty, millaisiin kysymyksiin tai tarpeisiin se vastaa? Ketkä sitä tekevät ja kuinka usein? Mitkä ovat vakio-osuudet, entä ihannekesto?
- Jaa vastuut. Jos podcast syntyy muiden töiden ohella, ei hommasta kannata tehdä liian rankkaa yhdelle ihmiselle. Pallotelkaa ideoita yhdessä. Kuka ottaa päävastuun käsikirjoituksesta, entä kuka keksii tuon tai tämän osuuden pointit? Pohtikaa myös markkinointivastuita.
- Markkinoi. Podcastia ei löydetä, ellei siitä kerrota.
- Käsikirjoita. Studioon voi astella myös freestailaamaan, mutta jonkinlainen käsikirjoitus olisi hyvä olla olemassa. Se voi olla ranskalaisia viivoja tai jopa aukikirjoitettuja repliikkejä. Pidä kuitenkin huolta, ettei lopullinen jakso kuulosta ääneenlukuharjoitukselta. Mikä tahansa työtapa onkaan, voi olla viisasta tehdä ensin pieni kokeilu tai demo.
- Pyydä audioapua, jos sitä ei löydy omasta toimituksesta. Podcastin voi toteuttaa kevyestikin, mutta jos äänittäminen tai leikkaaminen on kaikille uppo-outoa tai uutta, voi olla järkevämpää kääntyä ainakin aluksi ammattilaisen puoleen.
Lue myös: Autoilua, parisuhteita ja tekoälyä – tässä ovat kevään 2024 kiinnostavimmat podcastit
Politiikan viikko
- Suomen Kuvalehden joka perjantai ilmestyvä podcast, joka kertoo viikon kuumimmista puheenaiheista politiikan kentällä.
- Ensimmäinen jakso julkaistiin 11.10.2024.
- Podcastia vetää politiikan toimittaja Robert Sundman. Lisäksi tiimiin kuuluvat politiikan toimittaja Ilkka Hemmilä, toimittaja Aurora Rämö sekä tuottajat Annu Marjanen ja Milka Valtanen.
