– Meidän luokkamme on kova tekemään ihan mitä vaan. Mitä vain ehdotan, niin oppilaat innostuvat, tiivistää luokanopettaja Leena Isokoski.
Hän opettaa Limingassa Tupoksen koulussa 21 oppilaan 5D-luokkaa, joka voitti Aikakausmedian lukutaitostipendin 3.–6. luokkien sarjassa. Tässä luokassa lukuilo ulottuu äidinkielen tuntien ulkopuolellekin: esimerkiksi matematiikassa oppilaat ovat harjoitelleet murtolukuja laskemalla lukudiplomin suorittaneiden osuuksia.
– Lukemisen hyödyt näkyvät myös muiden oppiaineiden, kuten ympäristöopin ja historian, sujumisena, Isokoski sanoo.
Koulupäivien ulkopuolella oppilaat ovat haastaneet vanhempansakin lukemaan, ja luokka on jopa viettänyt yhdessä yön kirjastossa. Se oli alun perin Leena Isokosken kollegan idea, ja he toteuttivat yökirjaston ensimmäisen kerran kaksitoista vuotta sitten. Silloin kirjastossa yöpyi kaksi luokkaa: 50 lasta ja opettajat. Tällä kertaa yökirjasto oli Isokosken luokan oma juttu.
– Otimme vain kirjastoon yhteyttä, että saammeko tulla, Isokoski kertoo.
Yökirjasto ja yhdessä lukeminen ylipäänsä ovat opettajan mielestä vahvistaneet ryhmähenkeä.
– Vaikka lukuhetki on yksityinen, niin kavereiden kanssa läjässä lukeminen ja yhteinen tavoite tekevät siitä yhteisen kokemuksen.
Lukutaitostipendin hakuaikana Isokoski otti yhteyttä myös paikallislehteen ja kysyi, julkaisisiko se oppilaiden juttuja. Idea lehtiyhteistyöstä tuli yhden oppilaan äidiltä.
– Toimittaja oli heti mukana ja lupasi lehden verkkosivuille neljä oppilaiden kirjoittamaa juttua. Päätimme tehdä tekstit ryhmätöinä, jotta kaikki pääsivät osallistumaan.
Stipendirahat luokka käyttää yhteiseen retkeen kuudennen luokan lopussa.
–Tärkein työni opena on se, että lapsilla on hyvä mieli tarttua asiaan kuin asiaan, Isokoski toteaa.
Tupoksen koulun 5D-luokkalaiset lähtevät innolla mukaan kaikkeen, mitä opettaja keksii ehdottaa.
Lukupunkka rauhoittaa uppoutumaan tarinaan
1.–3. luokkien sarjassa lukutaitostipendi meni Rovaniemen kristillisen koulun 1.–2.-luokkalaisten yhdysluokalle, jossa on 13 oppilasta. Luokanopettaja Elina Alatalo kertoo, että vasta kirjoittaessaan stipendihakemusta hän tajusi, miten paljon luokassa tehdäänkään töitä lukuilon eteen.
– Se on ollut niin luonteva osa kouluarkea. Tuli hyvä mieli, kun hoksasin, että mehän teemme paljon.
Jokaisen luetun kirjan jälkeen oppilaat saavat halutessaan pitää kirjaesitelmän. Opettaja on askarrellut vessapaperirullasta mikrofonin, jonka avulla hän haastattelee oppilaita esimerkiksi kirjan juonesta ja henkilöistä.
– Esitelmät ovat hyviä, koska niiden kautta oppilaat saavat kirjavinkkejä luokkatovereiltaan. Melkein aina esitelmän jälkeen syntyy vähän riitaa siitä, kuka saa lainata esitellyn kirjan ensimmäisenä.
Luokan sisustukseen kuuluu kymmenkunta lukupunkkaa, jotka on tehty vanhoista ammeista. Niihin oppilaat kömpivät kirjan kanssa ja rauhoittuvat lukemaan – ja joskus jopa nukahtavat.
Alatalolla on suunnitelmana tuoda luokkaan myös oma lukukoira, sillä hänen labradorinnoutajansa on käynyt lukukoirakurssin.
–Olen huomannut, että lukeminen auttaa koulunkäyntiin, rauhoittumiseen, keskittymiseen ja pitkäjänteisyyteen. On palkitsevaa nähdä, kun lapsi uppoaa kirjan maailmaan.
Rovaniemen kristillisen koulun 1.-2. luokan opettaja Elina Alatalo haastattelee oppilaita näiden lukemista kirjoista vessapaperirullasta tehdyllä mikrofonilla. "Kirjaesitelmän pitämäinen on hyvää harjoitusta", Alatalo sanoo.
Lukumyyrien perustaja: "parhaat ideat tulevat oppilailta"
Yläkoululaisten sarjassa stipendillä palkittiin Kuulammen koulun Lukumyyrät-ryhmä Tyrnävältä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Krista Kurko perusti ryhmän viime vuonna. Lukumyyrien tehtävänä on lisätä koko koulun lukuintoa järjestämällä erilaisia lukemiseen liittyviä tempauksia muille oppilaille. Stipendirahat menevät Lukumyyrä-toiminnan jatkon mahdollistamiseen.
500 oppilaan Kuulammen koulu on Tyrnävän kunnan ainoa yläkoulu. Lukumyyriin pääsevät mukaan kaikki halukkaat.
–Ajatuksena oli, että kun lukuhaaste tai muu tempaus on oppilaiden eli vertaisten ideoima, se saattaisi innostaa oppilaita matalammalla kynnyksellä ottamaan osaa haasteisiin ja tempauksiin. Tunnetusti parhaat ideat tulevat oppilailta. Lukumyyrille tämä puolestaan opettaa vastuunottoa.
Kurko on huomannut, että Lukumyyrien suunnittelemat lukuhaasteet ovat innostaneet kirjojen pariin myös niitä, jotka eivät ole aiemmin juuri lukeneet.
Lukumyyriin kuuluvat 9.-luokkalaiset Meea Hyttinen ja Sonja Hälinen sekä 8.-luokkalainen Nelli Partanen näkevät lukemisessa monia hyötyjä: se kasvattaa sanavarastoa, lisää yleistietoa ja auttaa rentoutumaan. He ovat myös huomanneet, että jaettu lukukokemus yhdistää oppilaita.
– Lukiessa pääsee hetkeksi pakoon omia ajatuksia, Meea Hyttinen sanoo.
– Jos olisi mahdollista vielä olla mukana toiminnassa, olisin ehdottomasti mukana vielä ensi vuonna.
Lukumyyrät-ryhmän tehtävä on tuoda lukuiloa koko Kuulammen kouluun, ja siinä he ovat onnistuneet.
Erikoisstipendi lukumyönteiseen Viertolan kouluun
Aikakausmedian työryhmä päätti jakaa yhden erikoisstipendin Viertolan koululle, jonka lukuvuoden teemaksi nostettiin viime syksynä lukutaito ja matematiikka. Lukutaitostipendiä haki peräti kolme Viertolan koulun luokkaa, ja koulussa tieto erikoisstipendistä on otettu vastaan suurella riemulla.
Viertolan kulussa toimii lukutaidon työryhmä, joka kehitteli muun muassa Viertolasta Korvatunturille -aarrejahdin. Kuluneen lukuvuoden aikana koulun oppilaat ovat kirjoittaneet omia kirjoja ja juhlineet kirjanjulkkareitakin.
– Tempausten avulla on saatu sellaisiakin oppilaita lukemaan, jotka muuten eivät innostu lukemisesta. Vaikka ensi lukuvuonna koulullamme on uusi teema, olemme jo kehittelemässä uusia yhteisiä lukutempauksia ensi lukuvuodeksi, kertoo 3.-luokan opettaja Anna-Leena Kurri.
4.- luokan opettaja Noora Moore on huomannut, että pienet oppilaat on helppoa saada innostumaan kirjallisuudesta, kun heille vain lukee ääneen ja vinkkaa ikätasoista luettavaa.
– Lasten kasvaessa on tärkeää pitää innostusta yllä ja etsiä heille mielekästä luettavaa, tarjota lukurutiini ja keksiä erilaisia tapoja lukemisen innostamiseen.
Jaetun lukukokemuksen ja yhteisen tavoitteen merkitys on pantu merkille tässäkin koulussa.
– Lukeminen saa uuden merkityksen, kun jokainen oppilas saa omalla panoksellaan tuoda jotain luokan yhteiseen pottiin, Moore toteaa.
Viertolan koulun 5.–6.-luokkalaisten pienryhmän opettaja Tiia Purhonen on nähnyt luokkahuoneessa lukemisen moninaiset hyödyt: Lukeminen on tukenut mielikuvitusta kuvaamataidossa, kehittänyt monilukutaitoa ja lukukriittisyyttä, sujuvoittanut kirjoitelman kirjoittamista ja edistänyt varsinkin S2-oppilaiden lukutaitoa, mikä on heijastunut positiivisesti myös muihin oppiaineisiin.
–Se on myös antanut oppilaille omaa rauhoittumisen aikaa sekä tukenut keskittymistä myös muissa tilanteissa. Luokan yhteishenki on myös vahvistunut ja parantunut. Uskon, että yksi suuri tekijä on yhteinen lukuinnostus, jonka uskon jatkuvan myös yläkoulun puolella, Purhonen sanoo.
Purhonen uskoo, että opettajan esimerkillä on iso merkitys. Siksi hän on pyrkinyt itsekin lukemaan kirjoa eri genreistä, antanut kirjavinkkauksia ja kuunnellut oppilaiden mielenkiinnonkohteita.
– Olen kysellyt, mitä kirjoja he lukevat kotona ja onko heille luettu pienenä. Näissä tilanteissa oppilaat ovat jakaneet omia lukukokemuksiaan ilon ja oivallusten kautta.
