Viime vuonna X-lehden päätoimittaja Tero Salonen pohti pitkään, mitä ja miten Qatarin jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuista tulisi kirjoittaa. Veikkauksella oli kilpailuihin liittyviä vedonlyöntikohteita myynnissä, mutta tapahtuma oli monella tapaa kauhea.
X-lehteä tekee päätoimittajan lisäksi reilun parinkymmenen freelancerin porukka. Salonen kutsuu tekijöitä koolle ideoimaan ja keskustelemaan eri teemoista aina tarpeen mukaan. Ajatus kisoihin liittyvästä jalkapallotrilogiasta sai alkunsa ”ydinporukan” keskustelujen tuloksena. Myös Veikkauksen viestintä kannusti toteuttamaan idean.
Kolmen jutun sarjaan kuului tiedeartikkeli, essee ja matkareportaasi. Trilogia tarkasteli jalkapallon ja öljyvaltioiden välistä yhteyttä eri näkökulmista. Osoittautui, että sen kautta X-lehti pystyi käsittelemään laajemminkin jalkapalloon ja urheiluun liittyviä ongelmia.
Matkareportaasissa kerrottiin Newcastlen kaupungin jalkapallojoukkueesta, sen faneista ja joukkueen omistajuuden siirtymisestä Saudi-Arabialle. Reportaasin kirjoitti X-lehden päätoimittaja.
– Oli kulunut kolme tai neljä vuotta siitä, kun olin viimeksi ehtinyt kirjoittaa jutun, Salonen kertoo.
Videolla Tero Salonen veikkaa, kuka voittaa tänä vuonna Valioliiga-mestaruuden.
Tunnettu pitkistä jutuistaan
Päätoimittaja palasi jutun kirjoittamisen pariin hyppäämällä suoraan syvään päätyyn. Newcastlen reportaasin arvioiduksi lukuajaksi on X-lehden nettisivuilla ilmoitettu 29 minuuttia. Merkeissä pituus on noin 50 000. Touko Hujasen ottamia valokuvia reportaasissa on yli 60.
X-lehti on tunnettu siitä, että sen jutut ovat pitkiä. Lehden keräämän tiedon mukaan pituudella ei ole merkitystä siihen, kuinka paljon juttua luetaan. Pituutta tärkeämpää on laatu.
– Juttu on hyvä niin kauan kuin se kantaa.
Juttuihin on aikaa panostaa, koska niitä julkaistaan kerran viikossa.
X-lehden jutut eivät olisi pitkiä, jos lukijoilta saatu palaute ei tukisi niiden suosiota. Lukijapalautetta tulee paljon ja niissä kiitellään esimerkiksi sitä, että lehti ei tee klikkijournalismia. X-lehteä pidetään laadukkaana sekä juttujen että kuvien osalta. Salonen arvelee laadun syntyvän eri syistä: Editointikulttuuri on viety pitkälle, ja jokainen juttu käydään tarkoin läpi. Juttuja julkaistaan noin kerran viikossa, joten niihin on aikaa panostaa.
Lehden upea visuaalisuus on puolestaan ollut kuvajournalistitaustaiselle päätoimittajalle tärkeä lähtökohta heti alusta alkaen. Lisäksi Salonen kehuu taitavaa tekijäporukkaa.
– Toiset heistä ovat olleet mukana jo pitkään, mutta uusia tekijöitä tulee silloin tällöin ja osa vanhoista on siirtynyt freelancerista vakituisiin töihin.
Ilkeyttä ja kyynisyyttä vastaan
Veikkauksella on paljon sisällöntuotantoa, johon X tuo viihteellisyyttä ja elämyksellisyyttä. X-lehdessä kiinnitetään erityistä huomiota siihen, miten asioista kirjoitetaan. Ilkeitä tai kyynisiä jutuissa ei olla koskaan. Vastuullisuus ja eettisyys ovat ensisijaisia arvoja.
– Rehellisyys on meille tärkeää. Me olemme rahapelilehti ja kerromme sen avoimesti, mutta emme ihannoi jutuissa pelaamista ylenpalttisesti. Kirjoitamme aiheesta myös kriittisesti.
Lehden teemoja ovat hiki, sielu, ihme, aika ja riski. Kaikessa tekemisessä perustana on se, että teksti ja kuva ”menevät suoraan limbiseen järjestelmään” eli vaikuttavat tunteisiin.
Sosiaalisen median tykkäysten ja jakojen perusteella lehti on onnistunut tässä.
Lukijat tykkäävät omalaatuisista reportaaseista ja intohimoisista henkilöjutuista.
Salosen mukaan sosiaalisessa mediassa on välttämätöntä myös ostaa näkyvyyttä. Facebook ja Instagram ovat X-lehden päämarkkinointikanavia.
– Tavoitteitamme ovat liikenne nettisivuilla, lukijoiden sitoutuminen sekä pitkällä aikavälillä saatavat lisäeurot. Niitä seuraamme kvantitatiivisilla mittareilla lukijapalautteen ohella.
X-lehti tavoittaa ihmisiä, joita Veikkaus ei muuten tavoittaisi niin laajasti, vaikka osa lukijoista on samoja kuin muilla Veikkauksen medioilla.
– X-lehden juttujen lukijat ovat hieman nuorempia kuin Veikkauksen asiakkaat keskimäärin.
18–34-vuotiaiden lukijoiden keskuudessa suosituimmat jutut ovat reportaasit joko Suomesta tai ulkomailta. Usein jutuissa on omalaatuinen lähestymistapa asiaan, kuten reportaasi, jossa etsitään takatukastaan tunnetun jääkiekkolegendan Jaromir Jágrin parturia.
Lisäksi intohimoiset henkilöjutut upeine kuvineen ovat lukijoiden suosikkeja. Salonen iloitsee, että vaikka internet on kuvia täynnä, ihmiset pysähtyvät yhä ammattilaisen ottaman kuvan äärelle.
Tulossa kuunneltavia juttuja
Vähän aika sitten päätoimittaja kutsui taas koolle porukan freelancereita. Nyt aiheena oli keskustella tämän vuoden teemoista lehdessä. Vielä hän ei voi paljastaa, mitä tuleman pitää. Se on selvää, että pitkien juttujen tekemistä jatketaan.
Salonen ei koe, että X-lehti uisi pitkillä jutuillaan vastavirtaan nopeutta ja videoita huokuvassa netissä. Moni esikuva, kuten The New York Times Magazine, luottaa pitkään kerrontaan.
– Oikeastaan me teemme vain perinteistä feature-journalismia.
Lukijapalautetta tulee paljon ja niissä kiitellään esimerkiksi sitä, että lehti ei tee klikkijournalismia.
Hän uskoo, että pitkillä jutuilla on jatkossa yhtä lailla kiinnostusta kuin vaikka videoilla ja lyhyillä jutuilla. Mutta podcastin teosta on kyllä puhuttu.
– Emme vain ole vielä löytäneet tarpeeksi hyvää ideaa siihen.
Jotain kuunneltavaa X-lehdeltä on kuitenkin tulossa lähitulevaisuudessa. Tarkoituksena olisi tuottaa jutuista kuunneltavia versioita. Lisäksi Instagramiin aiotaan panostaa.
– Siinä meillä on kehittämisen varaa.
Instagramin tarinaosiota on jo kokeiltu, mutta tehtävään tarvitsisi nimetä vastuuhenkilöksi joku muu kuin päätoimittaja. Hänellä on muissa töissä kädet täynnä. Lisäksi Salonen aikoo jatkaa kirjoittamista, kun sen makuun taas pääsi.
– Newcastlen reportaasia tehdessä muistui mieleen, millaista jutun kirjoittaminen on. Raskasta mutta todella innostavaa työtä.
