Viime aikoina lehdessä käsiteltäviä isoja kysymyksiä ovat olleet asuntorakentamisen laadun heikentyminen sekä ekologisuus. Rakentaminen tuottaa suuren määrän päästöjä.
Päätoimittaja Kristo Vesikansa sanoo kysymyksen rakentamisen ilmastovaikutuksista läpileikkaavan kaiken alaan liittyvän keskustelun tällä hetkellä. Hän pohtii jääkö muille aiheille, kuten arkkitehtuurin estetiikasta ja tyyleistä keskustelulle, edes tilaa.
– Ristiriitoja on paljon, mutta yritämme hahmotella, millaiselta voisi näyttää ekologisemman rakentamisen tulevaisuus.
Videolla Kristo Vesikansa kertoo, mikä hänestä on huikein arkkitehtuurinen taidonnäyte.
Viimeisimpinä keskusteluun ovat nousseet rakentamisen vaikutukset luontokatoon ja biodiversiteettiin. Myös rakennusten purkaminen on kuuma, ilmastonmuutokseen liittyvä aihe.
– Ihannetilanteessa rakennuksia ei tarvitsisi purkaa lainkaan, ja jos tarvitsee, niin kaikki materiaalit voisi ainakin käyttää uudelleen.
Arkkitehti-lehti esittelee suomalaisen arkkitehtuurin laajaa kenttää ja tarkastelee alaa kokonaisuudessaan kriittisesti eri näkökulmista.
– Meillä on symbioottinen suhde arkkitehtitoimistoihin. Ne ehdottavat meille kohteita ja antavat kuvia käyttöömme, mutta lehti ei silti voi toimia pelkästään suomalaisen arkkitehtuurin mainostajana.
Lehti kiinnittää huomiota tasa-arvoon
Suomessa on ollut kunniakas historia siinä, että naiset ovat voineet toimia arkkitehteinä yhtä hyvin kuin miehetkin. Silti naisomisteisten arkkitehtitoimistojen määrä on yhä tänä päivänä vähäinen. Tämä heijastuu siihen, että miesten suunnittelemaa arkkitehtuuria on esitelty Arkkitehti-lehdessä vuosien saatossa huomattavasti enemmän kuin naisten.
– Olemme yrittäneet pitää linjana, että vaikka kohteen suunnitelleen arkkitehtitoimiston omistaja on mies, kaikki kohdetta suunnitelleet henkilöt mainitaan nimeltä, jolloin joukossa on myös naisia.
Lehdessä on nostettu keskusteluun maahanmuuttajataustaisten arkkitehtien vähyys ja alalle tulevien korkea sosioekonominen tausta.
Viime aikoina alalla on havahduttu pohtimaan arkkitehtikilpailuihin liittyviä sukupuolikysymyksiä. Koska miehet omistavat toimistoja enemmän, he osallistuvat kilpailuihin useammin kuin naiset ja myös voittavat niitä todennäköisemmin. Tuomaristossakin istuvat miehet, koska sinne pääsee vain menestymällä kilpailuissa.
Arkkitehti-lehti on nostanut esiin alan tasa-arvokysymyksiä myös muista kuin sukupuolen näkökulmasta katsottuna. Lehdessä on esimerkiksi kirjoitettu alalle tulevien korkeasta sosioekonomisesta taustasta ja siitä, että maahanmuuttajataustaisia arkkitehtejä on Suomessa vielä vähän.
– Emme ole juurikaan saaneet lukijoilta palautetta näihin nostamiimme keskustelunaiheisiin. Mutta alalla pohditaan, miten osaamme huomioida rakennusten suunnittelussa vähemmistöt, jotka ovat joka tapauksessa suunnittelemiemme rakennusten käyttäjiä.
Arkkitehtuurikapina kannattaa paluuta perinteisiin
Arkkitehti-lehdessä on myös käsitelty arkkitehtuurikapinaksi kutsuttua liikettä. Arkkitehtuurikapina kysyy, miksi nykyään ei rakenneta kestäviä ja kauniita rakennuksia, vaan ennemminkin rumia laatikoita. Vesikansa sanoo, että arkkitehtuurikapinan tuloksena arkkitehdit joutuvat perustelemaan ratkaisujaan paremmin.
Uudistua voi myös katsomalla taaksepäin. Alalla tiedetään hyvin, että perinnetekniikoilla on luotu kestävämpää rakentamista.
– Näyttää siltä, että alan uudistaminen tapahtuu katsomalla taaksepäin kohti perinteitä. Tästä esimerkkinä on nyt käytettävät perinnerakentamisen tekniikat.
Rakennusalalla on hyvin tiedossa, että perinteisillä menetelmillä on saavutettu kestävämpiä tuloksia, kun verrataan siihen, mitä viimeisenä 50 vuotena on rakennettu.
Vesikansa ei kannata traditionaalisiin tyyleihin paluuta, mutta muistuttaa, että perinteisillä tekniikoilla voi toteuttaa modernistista arkkitehtuuria.
Suomalaisen arkkitehtuurin sanansaattaja
Arkkitehti-lehti julkaistaan englanniksi nimellä Finnish Architectural Review. Lehti on ainoa englanniksi julkaistava pohjoismainen arkkitehtuurijulkaisu. Lehden ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1903. Pitkä historia ja kaksikielisyys tekevät viisi kertaa vuodessa ilmestyvästä Arkkitehti-lehdestä suomalaisen arkkitehtuurin sanansaattajan.
Lehdessä esitellään vuosittain 20−30 rakennusta, joissa on jotakin ainutlaatuista.
– Lehdessä esitellyt rakennukset ovat osaltaan luoneet suomalaisen arkkitehtuurin kaanonia.
Suomessa valmistuu vuosittain noin 7000 rakennusta, joista 20–30 esitellään Arkkitehti-lehden sivuilla. Lehdessä esiteltävissä kohteissa ja projekteissa on yleensä jotain ainutlaatuista. Lisäksi niiden olisi hyvä sijaita eri puolilla maata ja rakennusten tulisi olla lähtöisin eri suunnittelijoiden kynistä.
– Samassa numerossa olevien projektien on vielä muodostettava keskenään jokin yhtenäinen kokonaisuus.
Teemana voi olla esimerkiksi purkaa vai korjata, uusi luontosuhde tai vanhaa täydentäen.
Arkkitehtiuutiset on sisarlehti
Vesikansa on Arkkitehti-lehden lisäksi Arkkitehtiuutisten päätoimittaja. Arkkitehtiuutiset ilmestyy vuorokuukausina Arkkitehti-lehden kanssa. Toimitukset koordinoivat sisältöjä kahden sisarlehden välillä, jotta vältytään aiheiden päällekkäisyydeltä.
Molemmissa lehdissä päälukijakunnan muodostavat Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry:n jäsenet. Arkkitehtiuutiset on liiton jäsenlehti, mutta myös Arkkitehti-lehti sisältyy liiton jäsenyyteen.
– Arkkitehtiuutisten sisältönä on ammattipoliittisten juttujen lisäksi alaan liittyvät ajankohtaiset asiat, kuten kilpailut ja tapahtumat.
Arkkitehti-lehti on kulttuurilehti, joka esittelee arkkitehtuurin tutkimusta ja taustoittaa ajankohtaisia ilmiöitä. Molemmilla lehdillä on pitkä historia ja uskollinen lukijakunta, joten kahden lehden julkaisemisesta on haluttu pitää kiinni.
Vanhat lehdet ja digiarkisto ovat arkkitehtien aarreaitta. Niistä voi löytyä tärkeää tietoa, josta on omassa työssä hyötyä.
Vuonna 2020 tehdyn lukijatutkimuksen mukaan suurin osa Arkkitehti-lehden lukijoista haluaa lukea lehden paperisena. 80 prosenttia lukijoista säilyttää lehdet.
– Vuosien takaisesta Arkkitehti-lehden numerosta saattaa löytyä tärkeää tietoa rakennuksesta, johon ollaan suunnittelemassa korjausta.
Myös lehden verkkosivuilta pääsee lukemaan näköislehtiä vuodesta 1950 eteenpäin. Digiarkisto on monelle arkkitehdille ja tutkijalle varsinainen aarreaitta.
