Se työtehtävä jäi hyvin mieleen. Teemu Sysioja oli 16 vuotta sitten vastikään aloittanut työt Kuluttajavirastossa, jossa siihen aikaan tehtiin tuotetesteistään tunnettua Kuluttaja-lehteä.
Sysiojan ensimmäisiä vastuutehtäviä oli patjojen testaus. Ensin hän ajeli pakettiautolla ympäri pääkaupunkiseutua ja heitteli patjoja auton kyytiin. Sitten hän järjesti patjojen testauksen eurooppalaisessa laboratoriossa yhteistyössä eri maissa työskentelevien kollegojensa kanssa.
Kun patjat oli testattu, Sysioja matkusti paikan päälle tarkistamaan, miten mittaukset oli tehty.
Testin tulokset julkaistiin Kuluttajan jutussa, ja media kiinnostui niistä. Sysioja kutsuttiin Ylen Kuningaskuluttajan tv-lähetykseen kommentoimaan tuloksia.
– Toimittaja laittoi minut eri asentoihin sänkyyn makaamaan havainnollistaakseen patjojen laatua. En tiedä, taipuisinko enää niihin asentoihin, Sysioja sanoo ja naurahtaa.
Nykyisin Kuluttajaa julkaisee Kuluttajaliiton perustama Kuluttajamedia ry. Se on edelleen Suomen ainoa aikakauslehti, joka on erikoistunut tavallisen kuluttajan oikeuksien puolustamiseen.
Testausta kansainvälisenä yhteistyönä
Testit tehdään samaan tapaan kuin Sysiojan uran alussa – eri maiden kuluttajalehtien yhteistyönä.
Jokainen testi tehdään laboratoriossa, joka on erikoistunut mittamaan juuri kyseisessä testissä vaadittua ominaisuutta. Kiikareiden optiikkaa testataan optiikan laboratoriossa, televisioita taas televisioiden testaamiseen erikoistuneessa laboratoriossa.
Yhteistyötä kannattaa tehdä, koska sama puhelin tai televisio on kuitenkin myynnissä eri maissa ja laboratoriossa testaaminen on kallista.
Kuluttajan testauspäällikkönä Sysioja valitsee testattavat tuotteet yhdessä erimaalaisten kollegojen kanssa.
Testinäytteet ostetaan tavallisista kaupoista, sillä Kuluttaja ei ota vastaan tuotelainoja. Näin valmistajat eivät voi päättää, mitä tuotteita juttuja varten testataan. Testikappaleiden hankkiminen ja lähettäminen laboratorioon kuuluu edelleen Sysiojan vastuulle.
Ensin Sysioja koodaa testinäytteet toimistolla. Jokaiselle tuotteelle annetaan koodi, joka seuraa tuotteen mukana testituloksen julkaisuun asti. Esimerkiksi tuotekuvat nimetään näiden koodien mukaisesti.
Kuluttaja ei paljasta testilaboratorioiden nimiä. ”Jos laboratorioihin aletaan soitella, niiden työstä ei tule mitään. Emme myöskään halua, että yritykset alkavat painostaa niitä.”
Tämän jälkeen hän pakkaa testinäytteet huolellisesti ja tilaa paketeille kuljetuksen. Rahdinkuljettaja vie paketit laboratorioon, joka tarkistaa testinäytteiden kunnon ja aloittaa testaamisen.
Yleensä tavara lähtee Eurooppaan, mutta hiljattain Sysioja lähetti paistinpannuja testattavaksi Pohjois-Amerikkaan.
– Kun mittaukset on tehty, yksi keskeinen osa työtäni on se, että rakennamme testiarvostelun yhdessä kollegojen kanssa. Eli jos on testattu vaikka televisio, päätämme yhdessä, millä sähkönkulutuslukemalla saa testissä minkäkin arvosanan, jotta tuloksia voi vertailla keskenään. Päätämme myös, millaisilla painotuksilla kuvan- ja äänenlaatu arvostellaan.
Kun vertailun periaatteet ovat selvillä, Sysioja kokoaa tuotteiden mittaustulokset yhteen ja koostaa niistä valtavan Excel-tiedoston. Jutun kirjoittava toimittaja koostaa aineiston perusteella jutun Kuluttajaan.
– Välillä olen itsekin kirjoittanut juttuja, mutta nykyään teen niitä vähemmän.
Virallisten, laboratoriossa tehtyjen tuotetestien lisäksi lehdessä on vertailuja, joita toimittajat kirjoittavat mutta joita varten ei ole tehty testejä. Lehdessä voi olla esimerkiksi murovertailu, jossa vertaillaan pakettien ravintosisältöjä: kuinka paljon eri muroissa on lisättyä sokeria, kuituja ja suolaa?
Laboratoriot pysyvät salassa
Puolueeton tuotetesti syntyy siis kaupasta hankituista tuotteista, laboratorio-olosuhteista – ja vielä muutamasta muusta seikasta. Kuluttaja ei ensinnäkään julkaise mainoksia, eli lehden ilmestyminen ei ole riippuvainen mainosmyynnistä. Toiseksi, julkisuuteen ei kerrota testeissä käytettyjen laboratorioiden nimiä.
– Tärkeä syy siihen on se, että haluamme varmistaa laboratorioiden työrauhan. Lehdelle tulee innokkailta lukijoilta paljon viestejä siitä, mitä tuotteita kannattaa testata ja miten. Jos laboratorioon aletaan soitella, niiden työstä ei tule mitään. Emme halua kertoa paikkojen nimiä myöskään siksi, ettei mikään yritys alkaisi painostaa laboratorioita.
Kuluttajan Mustalta listalta voi tarkistaa, mitkä yritykset eivät ole noudattaneet Kuluttajariitalautakunnan ratkaisuja siitä, miten tuotteiden virheet pitäisi kuluttajalle hyvittää.
Kuluttaja-lehti on Suomessa verrattain pieni julkaisu, mutta sen sisarjulkaisut maailmalla ovat suuria toimijoita, kuten Consumer Reports Yhdysvalloissa. Isot yritykset ovat testilaboratorioille mahdollisesti vieläkin isompia asiakkaita. Tuotekehitykseen liittyviä testauksia saatetaan tehdä samoissa laboratorioissa kuin kuluttajalehtien testejä.
Lehti tiedostaa vastuunsa
Vaikka testejä tehdään ennen kaikkea lehden tilaajille, lukuoikeuden testituloksiin digissä voi ostaa myös yksittäin, jos tietyn tuoteryhmän vertailut kiinnostavat.
Muutkin kuin lehden tilaajat voivat hyödyntää Kuluttajan Mustaa listaa. Se on toimituksen ylläpitämä lista yrityksistä, jotka eivät ole noudattaneet Kuluttajariitalautakunnan ratkaisuja siitä, miten tuotteiden virheet pitäisi kuluttajalle hyvittää.
– Ja mikäli jossakin meidän testissämme löytyy aidosti vaarallinen tai myrkyllinen tuote, tieto siitä menee usein muussakin mediassa läpi. Lisäksi todennäköisesti myös itse tuotteelle tehdään jotakin.
Tavallisen kuluttajan asialla lehti on myös siten, että testauksella on vaikutusta tuotekehitykseen.
On tilanteita, joissa maahantuoja tai valmistaja ei ole tyytyväinen testitulokseen. Räyhäävä palaute on kuitenkin harvinaista.
Pesukone- tai televisiotestillä, jota Kuluttaja on ollut järjestämässä, voi olla maailmanlaajuisesti miljoonia lukijoita.
– Kun huomautamme vaikkapa valmiustilan sähkönkulutuksesta telkkaritestissä, toivomme toki samalla, että valmistajat kiinnittävät asiaan jatkossa huomiota.
Parin viime vuoden aikana Kuluttaja on julkaissut vuosittain testitulokset yli tuhannesta tuotteesta. Se on komea määrä, mutta joukkoon mahtuu myös tilanteita, joissa maahantuoja tai valmistaja ei ole tyytyväinen testitulokseen.
– On kuitenkin todella harvinaista, että kukaan tulisi palautteensa kanssa räyhäten. Usein saatuun tulokseen toivotaan perusteluja, joita sitten annamme.
Kuluttajalla on paljon vaikutusta siihen, mitä tuotteita ihmiset ostavat. Miten lehti huomioi käyttämänsä vallan?
Sysiojan mukaan tietyt testeissä ilmi tulleet asiat lähetetään valmistajille etukäteen tiedoksi, kuten laitteen sähkönkulutuksen wattilukemat.
He voivat halutessaan älähtää etukäteen, jos mittauksessa on jotain pielessä. Jos niin käy, lehti ottaa yhteyttä mittauksen tehneeseen laboratorioon ja pyytää heitä varmistamaan, että tulos on takuulla oikea.
– Ennen jutun julkaisua annamme maahantuojalle tai yritykselle mahdollisuuden myös kommentoida testin tuloksia tietyiltä osin, kuten merkittäviä turvallisuuspuutteita, jos sellaisia on tullut ilmi. Silloin jutun yhteyteen voidaan kirjoittaa, mitä he niistä sanovat.