Millaista työsi Antiikki & Design -lehdessä on?
Olen työskennellyt Antiikki & Design -lehden visuaalisena suunnittelijana viimeiset kuusi vuotta. Lehdellä on pieni kolmen hengen toimitus, johon kuuluu lisäkseni päätoimittaja ja toimittaja. Lisäksi meille työskentelevät vapaat toimittajat ja kuvaajat.
Lehden visuaalisena suunnittelijana vastaan kaikesta mikä liittyy lehden ulkoasuun. Briiffaan kuvaajat ja joskus ennätän myös mukaan kuvauksiin, taitan lehden, käsittelen kuvia, lähetän lehden painoon ja teen sisällöntuotantoa lehden Instagram-tilille. Työskentelen myös yhteistyössä meidän markkinointitiimin kanssa.
Työni kautta olen saanut tehdä syväsukelluksen muotoilun maailmaan.
Millainen on tyypillinen työpäiväsi?
Työskentelen paljon konttorillamme Hämeentiellä. Etätyö ei sovi minulle, vaan tarvitsen selkeän siirtymän kodin ja työpaikan välille. Silloin olen parhaimmillani eikä päivistä tule yhtä harmaata mössöä. Tarvitsen myös ihmisiä ympärilleni ja jokapäiväisen rupatteluhetken. Harrastan työmatkapyöräilyä läpi vuoden, eli aamulla hyppään satulaan säästä riippumatta. Työpaikalla on pukukoppi, suihku ja kuivatushuone pyöräilykamppeille. Työpäivä alkaa siis aina parhaalla mahdollisella tavalla, reippaalla hikiliikunnalla.
Työpäivä menee usein tietokoneen ääressä lehteä taittaen, tiimipalavereissa ja sähköposteilla, joten iltapäivällä odotan jo, että pääsen taas polkemaan. Yleensä teen pidemmän pyörälenkin joko aamulla tai iltapäivällä.
Millainen työhistoria sinulla on?
Olen työskennellyt graafisena suunnittelijana mainostoimistossa jo opiskeluaikana ja opetin kansalaisopistossa kalligrafian perusteita. Tätä ennen opiskelin artenomiksi.
Suurimman osan työurastani olen työskennellyt yritys- ja asiakaslehtien parissa Olen tehnyt lehtiä esimerkiksi Toyotalle, Finnairille, Satolle, Ahlströmille, Nokialle, Varmalle ja Evlille. Vuonna 2018 minua pyydettiin Antiikki & Designin visualistiksi ja asia oli sillä selvä, sain unelmapestini.
Mikä on ollut vaikein asia aikakauslehtiurasi aikana?
Aikakauslehdet, kuten koko printtiala on vaikeassa murroksessa. Haasteellisinta on tehdä laadukasta aikakauslehteä niin, että olisi siihen itse koko ajan tyytyväinen. Resurssit ja tiimimme ovat pienentyneet, ja aikatauluissa pysyminen on välillä hankalaa kiireellisen työtilanteen takia.
Tästä huolimatta olen iloinen, kun olen saanut käyttää taitavia valokuvaajia lehden kuvauksiin. Vaikka lehti on hyvin konseptoitu, antaa se myös vapautta tehdä myös poikkeuksia taittoihin.
Mikä sinua inspiroi eniten työssäsi?
Lehden tekeminen ei tunnu ikinä tylsältä, sillä opin aina jotakin uutta ja arvokasta taidehistoriasta, designista, antiikista ja vintagesta. Parasta työssäni on, kun pääsen nostalgiamatkalle ihailemaan keräilijöiden aarteita ja upeita koteja. Samalla kuulen kiehtovia tarinoita menneestä ajasta.
Mikä lukijoita kiinnostaa juuri nyt ja miten se näkyy lehden visuaalisuudessa?
Antiikkimaailma on muuttunut varmasti paljon siitä mitä se on ennen ollut. Se näkyy myös lehdessämme. Tasaisin väliajoin meitä pyydetään keskittymään oikeaan, vanhaan antiikkiin ja talonpoikaisantiikkiin. Lehden pitää olla kuitenkin kiinni ajan hengessä ja myös trendeissä, joten lehtemme koostuu myös muusta.
Käsittelemme monipuolisesti ajankohtaisia näyttelyitä, ilmiöitä, kirjoja, muotoilijoita ja taiteilijoita. On ilo huomata, miten nuorempaa sukupolvea on alkanut kiinnostaa design, vintage ja suomalainen muotoilu. Vanhan arvostaminen ja kierrätys on osa nykyajan ekologista ajattelua.
Haetko jostain kansainvälisistä julkaisuista inspiraatiota?
Seuraan jonkin verran ulkomaisia alan lehtiä. Ruotsalaisia suosikkejani ovat Antik & Auktion, Hem & Antik ja Scandinavian Retro, joka on 1900-luvun muotoilua ja sisustussuunnittelua käsittelevä aikakauslehti. Myös virolainen Pööning-antiikkilehti tulee toimistollemme. Muita suosikkeja ovat ELLE Decoration ja Simply Scandi.
Mikä on oma suhteesi antiikkiin, designiin ja sisustukseen?
Olen pienestä pitäen ollut kirpparihaukka ja keräilijäluonne. Kierrätys kuuluu elämääni ja ostan paljon käytettyä. Miksi haalia uusia, heikosti kestäviä massatuotteita, kun käsityönä valmistetut esineet palvelevat meitä paremmin? Käsintehdyissä esineissä näkyy ihmisen taito ja elämä.
Miksi haalia uusia, heikosti kestäviä massatuotteita, kun käsityönä valmistetut esineet palvelevat meitä paremmin. Käsintehdyissä esineissä näkyy ihmisen taito ja elämä.
Hillitsen kokoelmien kasvamista myymällä toisinaan pois keräilemiäni esineitä ja vaatteita. Viime aikoina myös kierrätetyn tavaran ostaminen on alkanut ahdistaa ja olen alkanut miettiä, tarvitsenko tavaraa oikeasti vai en – myös kierrätetyn tavaran ostamisen huumaan voi jäädä koukkuun. Haluan myös käyttää omia aarteitani, niitä ei ole tarkoitettu säilöttäväksi vitriiniin.
Millaisen jutun tai projektin haluaisit vielä toteuttaa?
Suunnitelmat liittyvät lehden uudistamiseen ja siihen, miten saisimme yhä nuoremmat ihmiset lehden lukijoiksemme. Myös eri kanavien hyödyntäminen kiinnostaa. Monet lehdet ovat alkaneet tehdä podcasteja ja uskon, että meilläkin olisi siihen potentiaalia. Tulevaisuuden yksi haaste on myös miettiä, miten painetun ja digitaalisen materiaalin voisi yhdistää.
Palstalla on juttusarja, jossa esitellään aikakausmaailman ammattilaisia toimittajista graafikoihin ja koodareista valokuvaajiin. Juttuun haastateltu saa aina ilmiantaa seuraavan työssään ansioituneen aikkarialan ammattilaisen. Miian ilmiantoi edellisessä jutussa Suomen Luonnon AD Marika Eerola.
Miian valinta seuraavaksi haastateltavaksi on Pirkan toimittaja Mirja Aarnion seuraavin perustein:
Miia Taskinen
- Asuu Helsingissä, on syntynyt Kuopiossa.
- On visuaalisena suunnittelijana Antiikki & Design -lehdessä.
- On aikaisemmin työskennellyt graafisena suunnittelijana mainostoimistoissa, yritysviestintätoimistossa ja Sanoman aikakauslehdissä.
- Harrastaa pyöräilyä ympäri vuoden. On intohimoinen keräilijä ja kierrättäjä. Keräilee Vuokko Nurmesniemen vintagemekkoja, Aarikan vanhoja korvakoruja, Arabian vanhoja kahvikuppeja ja Daisy-nukkeja.