Nostalgiannälkäisille musiikiinystäville
Laura Friman ja Mikko Mattlar: Kultaturbo – Suosikki-lehden tarina
267 sivua. Johnny Kniga, 2024.
Legendaarinen Suosikki-lehti oli vuosikymmenten ajan nuorille kuin paras ystävä tai isosisko. Se esitteli uusimmat musiikin ja muodin ilmiöt sekä opasti ammatinvalinnassa, seksuaalisuudessa ja monissa muissa elämäntaidoissa. 51 vuotta ilmestynyt lehti muistetaan Kultaturbo-numeroistaan, jättijulisteistaan ja ennen kaikkea Erkki-Pekka "Dear Eki" Helteen luotsaamasta Bees & Honey -palstasta, jossa neuvottiin nuoria kysymyksissä, joita ei kehdattu kysyä keneltäkään muulta.
1960-luvulla perustettu ja vuonna 2012 lopetettu Suosikki ehti nähdä monenlaisia vaiheita. Kiinnostavinta antia Laura Frimanin ja Mikko Mattlarin kirjassa on se, miten lehteä on tehty välillä arveluttavillakin keinoilla. Kuvia ja uutisia on kähvelletty ulkomaisista lehdistä, osa jutuista on kokonaan keksitty ja kuvia on manipuloitu. Esimerkiksi Elvis saatiin vierailemaan Helsingissä kuvamanipuloinnin keinoin.
Herkullisinta kirjassa on ehdottomasti kirjailijoiden henkilökohtaiset muistot lehdestä: siitä, miten Laura Friman kuulee oman isänsä poseeranneen 70-luvulla nuoruuden bändinsä kanssa lehdessä ja siitä, miten Friman itse pääsi TET-harjoitteluun Suosikkiin yhdeksännellä luokalla ja teki ensimmäisen haastattelunsa Kentistä.
Tämä kirja sopii nautittavaksi nostalgiannälkäisille musiikinystäville kaakaon, ranskanleipäsiivujen ja nuoruuden soittolistan siivittämänä.
Murhia ja aikkariarkea
Marja Aarnipuro: Kuolema catwalkilla
315 sivua. CrimeTime, 2024.
Avun entisen päätoimittajan Marja Aarnipuron suosittu cosy crime -dekkarisarja sukeltaa murhatapauksiin sympaattisen ja uteliaan Viikko-lehden viihdetoimittaja Kaarina Riikosen johdolla. Dekkarisarjan tuoreimmassa Kuolema catwalkilla -kirjassa Riikonen penkoo tapausta, jossa tunnettu galleristi kuolee seurapiiritilaisuudessa muotinäytöksen lavalle. Mitä kaikkea jännittävää kietoutuu Helsingin seurapiireihin ja miten tarinaan liittyvät julkkiskokki, iskelmälaulaja ja aatelissuku?
Dekkarisarjassa selvitetään rikostapauksia ja valotetaan aikakauslehden toimituksen arkea hankaline esihenkilöineen, kiireineen ja teknisine ongelmineen. Välillä periksiantamaton ja sinnikäs Kaarina joutuu käyttämään epäilyttäviäkin keinoja selvittääkseen murhaajan ja tietysti uutisoimaan rikostapauksesta ensimmäisenä Viikko-lehden sivuilla.
Keski-ikäinen ja tavallinen Kaarina on hahmona hyvin samastuttava ja hän kamppailee arjessaan aivan samojen asioiden kanssa kuin me kaikki muutkin. Vaikka Aarnipuron kirjoissa tapahtuu murhia ja niissä käsitellään vakaviakin aiheita, kirjojen tunnelma on hyväntuulinen ja leppoisa. Murhamysteeri on niin koukuttava, että kirjaa ei voi laskea käsistään. Tämä dekkari sopii erityisen hyvin villasukkien, sohvan ja konvehtien seuraksi tunnelmallisiin joulunpyhiin.
Sarjan kahdeksas kirja Murha toimituksessa ilmestyy maaliskuussa 2025.
Valevideon arvoitusta ratkomassa
Elina Lappalainen ja Mitja Mikael Malin: Tornihuoneen salaseura. Uutisten jäljillä
88 sivua. Tammi, 2024.
Toimittaja Elina Lappalaisen kirjoittama Uutisten jäljillä on lapsille suunnatun Tornihuoneen salaseura -kirjasarjan toinen osa. Tarinassa kaverinelikko Lumi, Haku, Miki ja Koko järkyttyvät törmätessään Lumista tehtyyn deepfake-videoon. Miten se on tehty ja miten he voivat todistaa, ettei se ole totta? Videon arvoitusta selvitellessään kaverukset joutuvat pohtimaan, mistä luotettavan tiedon tunnistaa ja miten vastuullista journalismia tehdään.
Lastenromaanin muotoon kirjoitettu tietokirja kertoo helposti lähestyttävällä tavalla, mitä journalismi on ja miten uutiset syntyvät. Kirja kannustaa lapsia kriittiseen ajatteluun, tutustuttaa uutistoimituksen arkeen ja antaa hauskalla tavalla eväitä medialukutaidon tueksi.
Kirja on saatavilla painetun lisäksi ääni- ja e-kirjana, mutta painetussa versiossa Mitja Mikael Malinin hienot kuvitukset pääsevät kunnolla oikeuksiinsa. Sopivan napakka teos tarjoilee tietoa nuorten elämään kytkeytyvän tarinan varjolla ja on erinomainen joululahjaidea esimerkiksi alakouluikäisille.
Kirjoittavan toimittajan aarreaitta
Tuomas Kaseva, Reetta Räty, Olli Seuri (toim.): Feature! Kirjoittamisen mestarikurssi
287 sivua. Teos, 2022.
Miten koukuttava featurejuttu rakennetaan, miten juttu editoidaan ja miten merkityksellistä tietoa hankitaan? Pari vuotta sitten julkaistu Tuomas Kasevan, Reetta Rädyn ja Olli Seurin toimittama Feature! – Kirjoittamisen mestarikurssi on aikkaritoimittajille aina ajankohtainen. Nimensä mukaisesti teos pureutuu featurejournalismiin monipuolisesti, ja aihetta avaa yhteensä yli parikymmentä kovan luokan ammattilaista Ilkka Karistosta Elina Järviseen ja Virpi Salmesta Sonja Saarikoskeen.
Lukiessa on hauska bongailla eri kirjoittajien näkökulmaeroja, ja kirjaan on onnistuttu tuomaan hyvässä suhteessa yleistä pohdintaa ja konkreettisia esimerkkejä. Kappaleiden välissä olevat lyhyet vinkkilistat rytmittävät lukukokemusta mukavasti. Kirjan voi lukea yhtä hyvin muutamalla pidemmällä istumalla tai pienemmissä paloissa nautiskellen.
Kirjoittavien toimittajien neuvojen lisäksi kirjaan on tuotu mukaan tärkeä ja hyödyllinen editorin näkökulma, ja loppuun on koottu kiinnostava katsaus featuren taipumisesta esimerkiksi audioon, mobiilijuttuun ja livejournalismiksi. Kirja heijastelee ajan trendejä ja katsoo tulevaan mutta on samalla tiukan historiatietoinen. Lukijalle se tarjoaa konkreettista työkaluja ja ajatuksenruokaa ammatillisen identiteetin tueksi. Jokaisen toimittajan pitäisi lukea tämä!
Iloa ja vahingoniloa
Jukka Ukkola ja Vesa Lehtimäki: Jyviä ja akanoita – Sadan vuoden satoa
121 sivua. Otava, 2023.
Suomen Kuvalehden supersuosittu Jyvät ja akanat -palsta on ilmestynyt nykyisellä nimellään keväästä 1958 lähtien, ja ennen tätä muun muassa nimellä Painovirheitä ja kielikukkasia. Leikkimielisellä palstalla nostetaan viikoittain esiin esimerkkejä lehdissä nähdystä taitavasta kielenkäytöstä (jyvät) sekä ei-niin-tarkoituksellisista, mutta yhtä lailla hymynkareen suupieleen nostavista kielikukkasista (akanat). Ehkäpä Suomen vanhimman edelleen jatkuvan palstan nostoja on jopa tutkittu akateemisesti, ja tänä päivänä palsta on saanut uuden muodon lehden lisäksi myös Suomen Kuvalehden Politiikan viikko -podcastissa ja lehden Instagram-tilillä.
Legendaarisen palstan historian aikana on julkaistu arviolta jo 40 000 jyvää ja akanaa. Näistä palstaa yli kolmen vuosikymmenen ajan koonnut Suomen Kuvalehden toimittaja Jukka Ukkola on valinnut kirjaan noin 900 osuvinta. Suosittelemme kirjaa lämpimästi pimeää vuodenaikaa piristämään! Satunnainen jyvän tai akanan ääneen lukeminen keventää kummasti myös lomien jälkeisten viikkopalaverien tunnelmaa.
Sananvapaus on arkisia valintoja
Riitta Korhonen ja Hannu Ollikainen: Päätoimittaja – työtä sananvapauden arjessa
121 sivua. Siltala, 2022.
Päätoimittajan työhön kuuluu olennaisesti sananvapauden puolustaminen. Juhlapuheissa tämä kuulostaa hienolta, mutta mitä se konkreettisesti toimituksen arjessa tarkoittaa? Mitä tapahtuu, kun julkkis nostaa kohun, kun ei saanut itse stailata itseään kanteen? Millaisia mielipiteitä lukijapalstalla voi julkaista, että jaettu käsitys todellisuudesta säilyy?
Riitta Korhosen ja Hannu Ollikaisen mainioon kirjaan on haastateltu 17 entistä ja nykyistä päätoimittajaa pienistä ja isoista lehdistä. Aikakauslehtien päätoimittajista mukana ovat esimerkiksi Annan Emma Koivula ja Suomen Kuvalehden Matti Kalliokoski.
Vaikka haastateltavat edustavat erilaisia medioita, sananvapauteen liittyvät kysymykset ovat pohjimmiltaan samanlaisia. Kirjan luettua tulee olo, että journalismi on hyvissä käsissä ja epävarmoista ajoista huolimatta tulevaisuus on valoisa.
Sukellus tarinallisen journalismin saloihin
Maria Lassila-Merisalo: Tarinallinen journalismi
176 sivua. Vastapaino, 2020.
Journalistisen kirjoittamisen dosentin Maria Lassila-Merisalon kirja on mainio työkalu heille, jotka kaipaavat uutta näkökulmaa kirjoittamiseen. Kirja perehdyttää tarinallisen journalistisen kirjoittamisen saloihin ja jakaa jokaisessa luvussa konkreettisia neuvoja. Kirjassa on myös kiinnostavia esimerkkejä ja analyysia siitä, mitä kaikkea tarinallinen journalismi voi olla sekä milloin ja miten sitä kannattaa käyttää.
Kirjassa avataan myös sudenkuoppia: puutteellista faktantarkistusta, ylitulkintaa ja tunteiden tuputtamista, ja sitä miten niitä voisi ehkäistä. Entä miten kannattaisi kirjoittaa selviytymistarina ja mikä niissä voi olla ongelmallista? Lassila-Merisalo avaa genreä upean Ulla Ahvenniemen Kodin Kuvalehdessä (20/2017) julkaistun "Tänään voin leikkiä Lainan kanssa" -jutun kautta.
Jokaisen luvun lopusta löytyvät käytännön kirjoitusharjoitukset saavat sormet syyhyämään: vain harva kirja jättää näin inspiroituneen ja innokkaan olon. Tämä opus sopii erityisen hyvin joululoman jälkeiseen levänneeseen hetkeen, kun kaipaa luovaa tekemistä.
