Vuonna 2019 annettu EU:n esteettömyysdirektiivi tuo saavutettavuusvaatimusten piiriin uusia kuluttajille tarkoitettuja palveluita. Esimerkiksi verkkosivustojen tai mobiilisovellusten kannalta saavutettavuusvaatimukset voivat määrittää sivustolla olevia värejä, fonttikokoja, skaalautuvuutta, navigointia ja kuvien tekstivastineita. Esteettömyyden edistämisellä pyritään varmistamaan kaikkien yhdenvertainen mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan.
Direktiivi saatettiin Suomessa voimaan tekemällä muutoksia muun muassa digipalvelulakiin, ja uutta lainsäädäntöä aletaan noudattaa kesäkuussa. Alun perin digipalvelulaki velvoitti julkisen sektorin verkkopalvelujen lisäksi osaa yksityisen ja kolmannen sektorin organisaatioista noudattamaan saavutettavuusvaatimuksia, ja kesäkuussa lain soveltamisalan piiriin tulevat myös muut toimijat, jos ne tarjoavat kuluttajille lainsäädännössä määriteltyjä tuotteita tai palveluita.
Median verkkojulkaisuja, kuten verkossa ilmestyviä aikakaus- ja sanomalehtiä, uusi saavutettavuussääntely ei lähtökohtaisesti koske. On kuitenkin hyvä huomata, että uusi lainsäädäntö koskee verkkokauppoja. Käytännössä esimerkiksi verkkolehden tilausmyynnin ja ilmoitustuotteiden kuluttajille suunnatut verkkosivut tai kauppapaikat voivat olla digipalvelulaissa tarkoitettuja verkkokauppoja, joita uusi sääntely koskee.
Suuremmat fontit ja väljempi asettelu
Verkkosivujen saavutettavuutta määrittävät lisäksi kansainvälisesti hyväksytyt WCAG -saavutettavuusohjeet (Web Content Accessibility Guidelines). Kriteerit on jaettu kolmeen tasoon: A-, AA- ja AAA-tason kriteereihin. Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta velvoittaa julkisia toimijoita toteuttamaan verkkopalvelut niin, että ne täyttävät kriteerit A- ja AA-tasoilla. Nämä kriteerit täyttävä verkkopalvelu on saavutettava suurelle joukolle erilaisia käyttäjiä.
Vaikka medioita eivät koske samat saavutettavuuskriteerit kuin julkisia palveluita, Alma News Media pyrkii tekemään sivustoista AA-tason kriteerien mukaisia. Ensimmäisiä saavutettavuusaskeleita on jo otettu, ja Arvopaperin, Talouselämän, Tekniikka&Talouden ja Kauppalehden sivustoille on tehty useampia teknisiä parannuksia. Tekstikokoja on kasvatettu, tyhjän tilan ja aktiivisen tilan kontrastia on suurennettu ja kosketuspinta-alat ovat aiempaa isompia. Sivustoille on myös kehitetty ominaisuuksia, joilla verkosivut toimivat aikaisempaa paremmin ruudunlukijoilla. Tekoälyä voidaan jo hyödyntää esimerkiksi vaikeiden talousilmiöiden selittämisessä.
– Kehitystyö on ollut opettelua paitsi teknologian ja standardien osalta, mutta myös oppimista pois vanhasta ajattelusta. Uutismedioissa on pitkään tehty saitteja, joissa informaatio pakataan tosi tiiviiksi ja sivut ovat ruuhkaisia. Nyt asioita joudutaan katsomaan ihan uudesta näkökulmasta, sanoo Alma News Median ulkoasupäällikkö Lars Holm.
Kehitystyö on ollut opettelua paitsi teknologian ja standardien osalta, mutta myös oppimista pois vanhasta ajattelusta.
Sivustot ovat jo koneluettavissa ja artikkelit kuunneltavissa sovelluksissa. Nyt kehitystiimissä tutkitaan, miten vaihtoehtoistekstejä voisi parantaa. Tällä hetkellä alt-tekstit ovat käytössä kuvissa, mutta grafiikoista ne puuttuvat toistaiseksi. Tarkoitus on automatisoida prosesseja mahdollisimman pitkälle tekoälyn avulla.
Alma News Medialla on tällä hetkellä noin 20 erilaista tekoälysovellusta toimituksen käytössä. Näiden osalta tutkitaan, mitä on tarpeen integroida järjestelmään niin, että tiedot saadan kulkemaan artikkelien mukana. Toinen tutkintalinja on se, että esimerkiksi tallennettujen video- ja äänisisältöjen tekstivastineet tulisivat soittimien kautta.
– Toimituksille tässä on kyse osin työkalujen opettelusta, mutta myös ihan perinteisestä kerronnan kehittämisestä siten, että kerromme asiat selkeästi ja teemme sisältöjemme käytöstä vaivatonta, hän sanoo.
Saavutettava palvelu ei tarkoita rumaa
Holm näkee saavutettavuuden ja kestävän suunnittelun jatkuvana prosessina, mikä on olennainen osa nykyistä digitaalista liiketoimintaa. Hänen mukaansa saavutettavuus on medioille erittäin tärkeää tiedonvälityksen kannalta. Jos informaatio ei kulje kaikille yleisöille, media on epäonnistunut.
– Olemme mukana tiedonvälityksen bisneksessä, mutta tunnistimme, että meillä oli parannettavaa siinä, miten palvelemme yleisöämme. Esteettömyyteen päätettiin panostaa, sillä mitä laajemmin tavoitamme erilaiset ihmisryhmät, sitä parempi. Se on samalla myös vastuullisuuskysymys, hän sanoo.
Alma News Median kehitystiimissä oli mietitty esteettömyysasioita jo pidempään, mutta lopullisen sysäyksen kehitystyö sai, kun asiakkaat alkoivat kysellä saavutettavuudesta. Lähtötasoanalyysissa selvisi, että saavutettavuuden suhteen tekemistä on paljon.
– Saavutettavuusstandardit on laitettu tärkeysjärjestykseen ja niistä on tehty lista, joista ruksitaan kohtia valmiiksi yksi kerrallaan. Saavutettavuus on osa isompaa teknistä kehitysprojektia, johon liittyy osin päällekkäisiä prosesseja, Holm sanoo.
Saavutettavuus on osa isompaa teknistä kehitysprojektia, johon liittyy osin päällekkäisiä prosesseja.
Saavutettavuusasioita alettiin parantaa yhtä aikaa Alma News Median suunnittelujärjestelmän (design systemin) kehittämisen kanssa. Järjestelmä tarjoaa yhteisen alustan eri brändien käyttöliittymien tuottamiselle ja käyttökokemuksen kehittämiselle. Näin varmistetaan se, että jokainen palvelu täyttää saavutettavuusstandardit ja käyttää samoja yhteisiä malleja ja elementtejä säilyttäen kuitenkin oman tunnistettavan identiteettinsä.
– Keskustelu saavutettavuudesta menee valitettavan usein sellaiseen suuntaan, että se on vastakohta hyvännäköiselle designille, mutta kyseessä on laajempi kokonaisuus – pitää miettiä, miltä palvelu tuntuu ja millaista sitä on käyttää.
Holm muistuttaa, että saavutettavuus ja liiketoiminnan tarpeet eivät ole erillisiä tai keskenään kilpailevia tavoitteita. Saavutettavuustoimenpiteitä tulisi aina tarkastella ja toteuttaa osana tuotteiden normaalia kehittämistä, jolloin ne luontevasti tukevat liiketoiminnan tarpeita. Näin voi välttyä tilanteelta, jossa käynnistettäisiin erillisiä saavutettavuusprojekteja, jotka kuluttaisivat resursseja tuotekehitykseltä.
– Kun saavutettavuus integroidaan osaksi normaalia kehitystyötä, ne vahvistavat toisiaan – parempi saavutettavuus tarkoittaa laajempaa käyttäjäkuntaa ja parempaa asiakastyytyväisyyttä, mikä puolestaan edistää liiketoiminnan tavoitteita, hän sanoo.
Larsin kolme vinkkiä saavutettavuuden parantamiseen
1. Systemaattinen kehityspolku – tee pala kerrallaan
- Laadi priorisoitu lista kehityskohteista. Esimerkiksi: Käytä WAVE-työkalua sivuston testaamiseen ja järjestä löydetyt ongelmat kriittisyyden mukaan: ensin virheet (errors), sitten varoitukset (alerts) ja lopuksi kontrastiongelmat.
- Mikäli tarve vaatii, tee saavutettavuusseloste. Mikäli omassa organisaatiossa ei ole asiaan perehtyneitä henkilöitä, tähän tueksi auditointi, jotta seloste on relevantti.
- Seuraa edistymistä säännöllisesti. Esimerkiksi: Varaa aikaa tiimipalaverista saavutettavuuden edistymisen käsittelyyn ja korjaa yksi ongelma kerrallaan, aloittaen sivuston navigaation esteettömyydestä.
- Tee yhteistyötä eri osastojen kesken. Esimerkiksi: toimitus, design ja kehitys keskustelevat sovituissa tapaamisissa onnistumisista ja haasteista. Voit pyytää esimerkiksi eri osastojen työntekijöitä testaamaan sivustoa näppäimistöllä ilman hiirtä ja kertomaan haasteista ja onnistumisista.
2. Tekninen perusta kuntoon
- Varmista selkeä informaatiohierarkia. Esimerkiksi: Käytä vain yhtä H1-otsikkoa sivulla (artikkelin pääotsikko) ja jäsennä alaotsikot loogisesti H2, H3, H4 tasoihin ilman, että hyppäät tasojen yli.
- Optimoi kosketuspinta-alat. Esimerkiksi: Suurenna navigaation painikkeet ja pudotusvalikot niin, että niitä on helppo käyttää peukalolla mobiililaitteella.
- Suurenna tekstikokoja ja paranna kontrasteja. Esimerkiksi: Muuta leipätekstin fonttikoko vähintään 16 pikseliin ja varmista, että tekstin ja taustan välinen kontrastisuhde on vähintään 4,5:1 (esim. tumma harmaa teksti valkoisella taustalla, ei vaaleanharmaa).
3. Sisällöntuotannon prosessien kehittäminen
- Luo selkeät ohjeet alt-teksteihin. Esimerkiksi: Kehitä yksinkertainen kaava: "Kuvassa [aihe], jossa [mitä tapahtuu], [miksi kuva on merkityksellinen]" – esim. "Kuvassa kaupunginjohtaja Virtanen leikkaa nauhaa uuden kirjaston avajaisissa".
- Kouluta toimittajat käyttämään kuvaavia linkkitekstejä. Esimerkiksi: Korvaa "lue lisää" ja "klikkaa tästä" -tekstit kuvaavammilla, kuten "Tutustu uuteen talouskatsaukseen" tai "Katso video kaupunginjohtajan puheesta".
- Hyödynnä tekoälytyökaluja ja verkkopalveluita kuvien kuvailuun.
Tähän juttuun on haastateltu myös Uutismedian liiton juridista asiantuntijaa Johanna Haapiainen-Makkosta.
