Räväköistä kolumneistaan tunnettu Laura Friman: "Haluan sanoa ääneen epäsuosittuja mielipiteitä"

Aikakauslehdet ovat olleet toimittaja ja kirjailija Laura Frimanin elämässä aina. Jo lapsena hän rakasti printtilehtiä ja pakotti vanhempansa tilaamaan lukuisia aikkareita Suosikista brittiläisiin poplehtiin. 

– Olin varmaan Hämeenlinnan ainoa nuori, joka tilasi kansainvälisiä lehtiä.

Ensimmäinen kipinä toimittajan työhön istutettiin jo yhdeksännellä luokalla, kun Laura pääsi ystävänsä kanssa TET-harjoitteluun legendaarisen nuortenlehden Suosikin toimitukseen. Tuolloin hän teki ihan ensimmäisen haastattelunsa uudesta ruotsalaisesta pikkubändistä nimeltään Kent. Se oli koko hänen elämänsä mullistanut suunnannäyttäjä ja silloin hän tajusi, että haluaa tehdä tätä koko loppuelämänsä.

Oli ihanaa tehdä nostalgiamatka nuoruuteen, lukea arkistosta vanhoja Suosikkeja ja haistella rakasta aikkaripaperin tuoksua. 

Ympyrä sulkeutui, kun Laura laittoi toimittajakollegansa Mikko Mattlarin kanssa Suosikin värikkään historian kansien väliin. Mikko oli saanut kirjaidean media-alan tuttavaltaan ja hän pyysi Lauran projektiin mukaan. Kultaturbo – Suosikki-lehden tarina ilmestyi vuonna 2024.

Laura on kirjoittanut useita kirjoja tilauksesta. Nyt kesken on ihan oma kirja uusperheistä.

Legendaarinen Suosikki-lehti oli vuosikymmenten ajan nuorille kuin paras ystävä tai isosisko. Niin myös Lauralle.

– Oli ihanaa tehdä nostalgiamatka nuoruuteen, lukea arkistosta vanhoja Suosikkeja ja haistella rakasta aikkaripaperin tuoksua. Se oli aina viikon kohokohta, kun tuore lehti löytyi postilaatikosta.

Kun asiat sanoo suoraan, voi syntyä somekohu

Opiskeluaikoina Laura Frimanista tuli aikkareiden suurkuluttajan lisäksi tekijä, kun hän alkoi kirjoittaa freelancerina juttuja Trendiin, Rumbaan ja City-lehteen. Siitä on nyt aikaa yli 20 vuotta, mutta freelance-ura jatkuu edelleen. Kirjoittaminen on osa Lauran identiteettiä ja se kuuluu hänen jokaiseen päiväänsä. Jos työn alla ei ole kirja, aikkarijuttu tai kolumni, hän kirjoittaa päiväkirjaa.

– Kirjoittaminen on minulle elinehto. En tiedä yhtään, mitä asioista ajattelen, ennen kuin olen kirjoittanut niistä. 

Moni tuntee hänet räväköistä kolumneistaan, joista on välillä syntynyt kiivastakin keskustelua. Suurin kohu nousi tekstistä, jossa Laura sanoi, että sometähdet eivät ansaitse kustannussopimuksia. Moni somevaikuttaja suuttui ja aihetta puitiin niin uutisissa kuin keskusteluohjelmissakin. Se tuntui ylimitoitetulta ja kuormittavalta.

Laura on työskennellyt freelancerina yli 20 vuotta. 

Moni saattaa ajatella, että hän haluaa provosoida, mutta siitä ei ole kyse. Hänestä on tärkeää, että julkisuudessa on vapaus ja rohkeus sanoa ääneen epäsuosittuja mielipiteitä. Juuri se tyyppi hän haluaa olla.

– Se on hyvä, että aiheet herättävät keskustelua ja usein siihen on ihan hyvä syy. Kohuista huolimatta en kadu yhtäkään kirjoittamaani kolumnia, hän sanoo.

Kirjoittaminen on minulle elinehto. En tiedä yhtään, mitä asioista ajattelen, ennen kuin olen kirjoittanut niistä. 

Vaikka Laura Friman tykkää tehdä henkilöjuttuja ja tavata ihmisiä, kolumni on hänelle luontevin kirjoittamisen muoto. Siinä hän pääsee tarkkailemaan maailmaa, jakamaan huomioitaan ja ammentamaan aiheita omasta elämästään. Huomiot ovat olleet tarkkanäköisiä, sillä useamman kerran kolumnin julkaisun jälkeen Helsingin Sanomat on tehnyt samasta aiheesta ilmiöjutun. Hän on siis onnistunut törkkäämään arkaa aihetta, mutta omien sanojensa mukaan ehkä vähän liian aikaisin.

Kirjoittamisen lisäksi Laura Friman juontaa kaksi kertaa viikossa Radio Helsingin iltapäivää sekä tekee juontokeikkoja ja podcasteja. Pian julkaistaan hänen kirjoittamansa kirja kätilön synnytystarinoista ja tekeillä on omakohtainen teos uusperhearjen kiemuroista. Laura nauttii freelancerin monipuolisesta ja vapaasta työstä täysin siemauksin, mutta aikakausmediajournalismia hän haluaisi tehdä enemmän.

Vaikka ei ehkä uskoisi, olen hirveä esiintymisjännittäjä ja aivojen käyttäminen suorassa lähetyksessä oli karmivaa.

Tänä keväänä Lauran on voinut bongata lauantaisin televisosta parhaimpaan katseluaikaan. Hän on kilpaillut Ylen Hengaillaan-sarjassa uuden tuttavuutensa Stan Saanilan kanssa. Parivaljakko pääsi tietokilpailussa yleistiedollaan finaaliin asti, jossa täpärästi hävisi toimittajakaksikko Oskari Onniselle ja Tuija Siltamäelle. Kokemus oli hirvittävän hauska, mutta samalla tosi pelottava.

Juontopestin lisäksi Laura Friman on nähnyt Editkilpailun monet puolet. Hän on ollut ehdokkaana osana työryhmää vuonna 2019, jolloin hänen Trendille käsikirjoittamansa chatfiction oli mukana kisassa. Vuonna 2022 hän tuomaroi Vuoden video tai audio -sarjassa.

– Vaikka ei ehkä uskoisi, olen hirveä esiintymisjännittäjä ja aivojen käyttäminen suorassa lähetyksessä oli karmivaa. Ennen lähetystä mietin aina, että miksi olen lähtenyt tähän mukaan. 

Hän kuitenkin näkee, että ohjelmalla on tärkeä rooli yleis- ja nippelitiedon arvostamisessa. Se on erityisen ilahduttavaa, että ohjelmaan on pyydetty mukaan toimittajia, joilla on usein paljon tietämystä. Journalismia voidaan tehdä tunnetuksi tätäkin kautta.

Editgaalassa näkyy aikkarialan arvostus

Toukokuussa Laura nähdään toista kertaa Editgaalan juontajana, kun hän astelee gaalalavalle 15. toukokuuta Ravintola Töölössä. Viime vuoden Editgaalan juonto jäi mieleen, sillä hänellä oli olo, että on alan ihmisten keskellä omalla maaperällään. 

– Sain juontopestistäni enemmän positiivista palautetta kuin mistään muusta koskaan. Oli mahtavaa nähdä kollegoiden tuttuja kasvoja ja iloita voittajien puolesta. Se, että tekijät kokoontuvat yhdessä paitsi juhlimaan myös arvostamaan aikkarialaa on tosi tärkeää.

Laura juontamassa Editgaalaa vuonna 2024. Kuva: Mirella Penttilä

Vaikka alalla on juuri nyt monella tavalla vaikeat ajat, Laura uskoo printin tulevaisuuteen.

– Villeissä unelmissani printtimedia voisi nousta ihan uuteen arvostukseen tällaisen kriisi- ja murrosvaiheen jälkeen. Vaikka jotkin asiat muuttuvat, korkealaatuinen aikakausmediajournalismi säilyy, hän sanoo.