Metsälehti Makasiini ilmestyi aluksi Metsälehden liitteenä. Makasiini saavutti nopeasti suosiota, ja vuonna 2000 siitä päätettiin tehdä oma kahdeksan kertaa vuodessa ilmestyvä aikakauslehtensä.
Metsänomistajat ovat molempien lehtien tärkein kohderyhmä.
– Makasiinissa on syvällisten metsänhoitojuttujen lisäksi tuoreita metsänomistajia kiinnostavaa perustietoa metsästä, sanoo Makasiinin toimitussihteeri Jussi Collin.
Metsälehti Makasiini sisältyy Metsälehden tilaukseen, mutta sen voi myös tilata erikseen.
Collin siirtyi Metsälehti Makasiinin toimitussihteeriksi Metsälehden verkkotoimittajan tehtävistä. Verkkotoimittajana hän oli ehtinyt nähdä, millaiset asiat houkuttelevat metsänomistajia Metsälehden nettisivuille.
Ensin verkkosivuilla oli kysy toimitukselta -palsta, ja myöhemmin sivustolle syntyi keskustelufoorumi.
– Itse asiassa foorumi tuo tänäkin päivänä paljon kävijöitä sivustollemme.
Moni keskustelufoorumin aktiivisista keskusteluketjuista liittyy ilmastonmuutokseen. Aihetta on viime aikoina käsitelty paljon Metsälehdessä ja Makasiinissa.
Metsiä tutkitaan paljon
Jussi Collinin mukaan lehtien tehtävä on tarjota luotettavaa asiantuntijatietoa ilmastonmuutokseen ja metsiin liittyen. Aihe ei ole yksinkertainen. Metsäteollisuudella, luonnonsuojelujärjestöillä ja metsänomistajilla saattaa olla keskenään ristiriidassa olevia intressejä.
– Me tuomme nämä ristiriidat avoimesti esiin. Uusimpien tutkimustulosten avulla voimme kertoa enemmän ja perusteellisemmin esimerkiksi metsien hiilinieluista ja hiilivarastoista, jotka ovat hyvin monimutkaisia kokonaisuuksia.
Raportoitavaa riittää, sillä Suomessa metsiä tutkitaan paljon. Ilmastonmuutos on lisännyt tutkimusta entisestään sekä tuonut muutoksia lakeihin.
– Metsien lainsäädäntöön liittyvät asiat vaikuttavat metsänomistajiin, joten kirjoitamme niistä.
”Idea videoiden tekemisestä syntyi, kun yksi toimittajistamme halusi kokeilla, löytäisivätkö ne katsojia. Pian huomattiin, että videot olivat hyvä kokeilu, joten ne otettiin osaksi toimituksen arkea.”
Collinin kokemuksen mukaan metsänomistajia miellyttävät enemmän vapaaehtoiset kuin pakolla määrätyt suojeluohjelmat. 2000-luvun alussa kehitetty vapaaehtoisuuteen perustuva Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metso on saanut hyvän vastaanoton metsäomistajien keskuudessa.
– Metsänomistajille metsässä on kyse heidän omaisuudestaan, joka on saattanut olla perheellä tai suvulla jo pitkään. Siitä halutaan pitää hyvää huolta.
Metsälehden digikanavia kehitetään kokeilemalla
Jussi Collin uskoo mielenkiintoisten sisältöjen olevan tärkeä syy siihen, miksi Metsälehti on onnistunut houkuttelemaan lukijoita digitaalisissa kanavissa erityisen hyvin.
Ilmastonmuutoksen lisäksi metsänomistajia kiinnostaa, miten metsiä hoidetaan, miten puukaupat tehdään ja mikä saha sopii mihinkin metsään. Myös metsäalan työpaikkailmoitukset ovat ahkerasti klikattuja.
Collin kutsuu Metsälehden digikanavien sisältöä käytännönläheiseksi hyötytiedoksi metsänomistajille.
– Seuraamme, mikä netissä kiinnostaa. Kun tulee uusia ajatuksia sisällön suhteen, kehitämme sivuston rakennetta sen mukaan.
Metsälehteä tehdään printti edellä. Noin kolmannes printtilehden jutuista julkaistaan myöhemmin digitaalisina.
Viimeisin pieni verkkosivujen uudistus tehtiin kesällä 2021. Sen myötä muun muassa Metsälehden Youtubessa julkaisemat toimitukselliset videot linkitettiin entistä paremmin lehden verkkosivustoon.
– Idea videoiden tekemisestä syntyi, kun yksi toimittajistamme halusi kokeilla, löytäisivätkö ne katsojia.
Pian huomattiin, että videot olivat hyvä kokeilu, joten ne otettiin osaksi toimituksen arkea.
Videoilla annetaan metsänhoitovinkkejä, testataan erilaisia laitteita ja tarkastellaan esimerkiksi metsäteiden kuntoa puutavara-auton kyydistä käsin.
Metsälehden Youtube-kanavalla suosittuja ovat olleet videot, jotka tarjoavat metsänomistajille käytännöllistä hyötytietoa. Esimerkiksi heinäkuussa julkaistua ohjevideota moottorisahan viilaamisesta on katsottu marraskuun alussa jo yli 55 000 kertaa.
Toimitus kokeilee digitaalisissa kanavissa jatkuvasti erilaisia asioita.
– Se on toiminut hyvin, koska digitaalinen ympäristö muuttuu koko ajan.
Metsälehteä tehdään kuitenkin yhä printti edellä. Noin kolmannes printtilehden jutuista julkaistaan myöhemmin digitaalisina.
Metsänomistajat näkevät metsäkuvissa yksityiskohtia
Koronapandemia lisäsi ihmisten intoa samoilla lähimetsissä. Se näkyi Metsälehden verkkosivuilla satunnaisina kävijäpiikkeinä, mutta lehtien levikkiin poikkeukselliset ajat eivät ole vaikuttaneet.
Metsälehteä ja Makasiinia tekee kuusi toimittajaa, kaksi toimitussihteeriä, päätoimittaja ja lehden ulkoasusta vastaava AD. Tällä hetkellä verkkotoimittajan tehtävissä vuorottelevat Collin sekä tabloidin toimitussihteeri. Lisäksi toimitus työllistää freelancertoimittajia ja -kuvaajia.
Sekä digissä että printissä panostetaan näyttäviin valokuviin, sillä visuaalisuus on Metsälehden kaikissa kanavissa ydinasia.
Lukijoille metsä ei ole kuvituskuvissakaan pelkkää metsää, vaan puita katsotaan tarkkaan. Metsänomistajat saattavat löytää metsäkuvista monia yksityiskohtia.
– Lukijamme katsovat esimerkiksi puustoa, sen tiheyttä ja kuntoa, aluskasvillisuutta ja kantoja, Collin luettelee.
Hän on tyytyväinen siihen, että droneista on tullut tavanomainen osa kuvauskalustoa. Niillä saadaan otettua yksityiskohtien vastapainoksi laajempaa kuvaa metsästä.