Fysioterapia-lehden päätoimittaja Saija Suominen: "Parhaimmillaan aikakauslehti viettelee lukijansa ja tekijänsä"

Millaista työsi lehdessä käytännössä on? 
Vertaan usein työtäni kapellimestariin. Päätoimittajana johdan hyvin moniäänistä orkesteria ja vastaan sen osien yhteensovittamisesta. Tässä onnistuminen edellyttää vahvaa näkemystä orkesterista, sen jäsenistä ja itse musiikista. Keskeistä on kannustaminen siihen, että jokainen soittaja antaa parhaansa.

Sama journalismiksi. Vastaan lehden koko toimitusprosessista – siten myös laadusta ja viime kädessä lukijasuhteesta. Arkeeni kuuluu kaikki editoinnin muodot suunnittelevasta viimeistelevään, tarjottujen juttujen arviointi, kuvatoimitus, taiton suunnittelu ja budjettivastuu. Valtaosan työajastani nielee suunnittelu, editointi ja yhteydenpito kirjoittajiin.

Keskeistä on hyvä yhteistyö fysioterapia-alan ammattilaisten, freelance-toimittajien, graafikkojen ja ilmoitusmyynnin kanssa. Työni suola ja välttämättömyys ovat vahvat verkostot, joista saan tarvittaessa apua esimerkiksi substanssikysymyksissä.

Vaikka fysioterapeutti on Valviran tietokannassa terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö, ei ole olemassa yhtä fysioterapeuttia kuten ei ole olemassa yhtä toimittajaa.

Mikä on Fysioterapia-lehti ja mitkä ovat sen tärkeimpiä teemoja ja tavoitteita?
Fysioterapia on ainoa Suomessa ilmestyvä fysioterapia-alan ammattilehti. 76-sivuisen lehden tehtävä on tarjota eri tehtävissä toimiville ammattilaisille ajankohtaista ja luotettavaa ammatillista tietoa. Keskeisiä aiheita ovat alan uusin tutkimustieto, kuntoutus, liikunta, terveydenhuolto ja sairauksien ennaltaehkäisy. Myös ammattilaisen oma ääni kuuluu lehdessä monin eri tavoin.

Vaikka fysioterapeutti on Valviran tietokannassa terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö, ei ole olemassa yhtä fysioterapeuttia kuten ei ole olemassa yhtä toimittajaa. Moni opiskelee suunnitelmallisesti ja erikoistuu, yhä useampi myös väittelee. Tämä vaikuttaa keskeisesti lehden sisällön suunnitteluun numero- ja vuositasolla.

Kustantajan, Suomen Fysioterapeutit ry:n tavoin lehti haluaa osaltaan edistää terveydenhuollon paradigman suuntaamista hoidosta kuntoutukseen ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Tätä tavoitetta lehti tukee mm. teemanumeroilla, joista teemme erityisjakeluja soveltuville kohderyhmille.

Fysioterapia on kuntoutusta, ei hoitoa. Tämän soisi näkyvän journalismissa paremmin.

Mitkä asiat pitävät sinut hyvinvoivana ja jaksavana arjessa?
Suunnittelu. Tutkittuun tietoon perustuva lehti vaatii pitkäjänteistä työtä, jotta tutkimusryhmille ja toimittajille jää aikaa kirjoittamiseen. Suunnittelevan editoinnin on siis ulotuttava riittävän pitkälle, vaikka ajankohtaisuus vaatii myös nopeaa toimittamista.

Omasta jaksamisesta huolehtiminen. Päätoimittajana minulla ei ole työaikaa ja liian usein päivät venyvät – etenkin lähipäivät VR:n toimesta, kun junamatka Pasilasta Turkuun kestää yli oman mielikuvituksen. Toivottua vastapainoa antavat liikunta eri muodoissaan, koirat, musiikki, antiikki, perinnerakentaminen ja monet muut jutut.

Mistä haaveilet?
Paremmasta vuorovaikutuksesta sekä termien erojen ymmärtämisestä. Myös lisäajasta, joka olisi pyhitetty vain kehittämiseen. Palaute on osa tavallista arjen vuorovaikutusta ja väline kehittyä yhdessä silloinkin, kun teemme töitä etänä. Meidän esihenkilöiden on syytä kysyä: ”Missä, miten ja millaisissa tilanteissa toivot minulta palautetta?”

Fysioterapiassa ihmisen oma rooli tavoitteiden asettamisessa ja niihin sitoutumisessa korostuu hoitoakin enemmän.

Syy tähän on yksinkertainen. Tahaton ja usein haitallinen taustakohina heikkenee ja hyvä vuorovaikutus lisää työhyvinvointia. Samalla lukija saa mahdollisimman parasta, kun kaikki ovat motivoituneita. Toki tarve palautteeseen vaihtelee. Siksi sen pitää olla räätälöityä ja aitoa.

Mainintani termeistä liittyy fysioterapian syväymmärrykseen. Fysioterapia on kuntoutusta, ei hoitoa. Tämän soisi näkyvän journalismissa paremmin. Fysioterapiassa ihmisen oma rooli tavoitteiden asettamisessa ja niihin sitoutumisessa korostuu hoitoakin enemmän. Tätä voisi perustella pidempäänkin.

Miten ja milloin päädyit tekemään töitä aikakauslehdille? 
Kansanopiston journalistiikan linjan jälkeen tie vei paikallislehtiin ja hektisen uutisjournalismin pariin. Sisin halusi jotakin enemmän ja pääsin Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen. Valmistumiseni jälkeen toimin hetken viestintätehtävissä, kunnes eksyin neurologiseen kuntoutukseen erikoistuneen järjestön kustantamaan aikakauslehteen. Oli upeaa päästä kehittämään lehteä ja uudistamaan sitä yhden maamme ykkösgraafikon kanssa. Itselleni on ollut aina tärkeää, että koen työni yhteiskunnallisesti tärkeäksi. Tähän järjestöt ovat antaneet yhden hyvän alustan, journalismi yleensäkin.

Mitkä asiat sinua eniten kiinnostavat aikakauslehtijournalismissa?
Parhaimmillaan aikakauslehti viettelee lukijansa ja tekijänsä. Se pääsee ihmisen iholle, kun konsepti rakentuu lukijan mielenkiinnon ympärille. Fysioterapia-lehdessä itseäni innostaa sen ihmisläheisyys ja kehittyvä tieto. Ihminen on sivuilla ”läsnä” kuntoutettavana asiakkaana, alan ammattilaisena, tutkijakirjoittajana, opiskelijana ja tietysti aina lukijana. On äärettömän mielenkiintoista tehdä töitä kuntoutuksen ja journalismin huippujen kanssa tai auttaa vasta uraansa aloittavaa työstämään artikkelinsa sanomaa lukijalähtöiseksi. Yhteistyössä on se ihana puoli, että aina oppii itsekin uutta.

Itselleni on ollut aina tärkeää, että koen työni yhteiskunnallisesti tärkeäksi. Tähän järjestöt ovat antaneet yhden hyvän alustan, journalismi yleensäkin.

Aikkari tarjoaa myös mielenkiintoisia, isoja kehittämistehtäviä, eikä tässä työssä tule koskaan valmiiksi. Vaikka lukijasuhde on vahva, konsepti elää ajassa ja pakottaa valppauteen. Jokainen numero sisältää haastetta ja harmia, iloa ja intoa. Minun tehtäväni on luoda kokonaisuus, jonka ääressä kirjoittaja jaksaa pakertaa ja jonka tuotokseen lukija haluaa käyttää aikaansa.

Mikä on alan kuumin puheenaihe juuri nyt? Entä mitkä asiat kiinnostavat sinua eniten tällä alalla?
Tässä yhteydessä pitäydyn journalismissa, joka nousee toisinaan kuumaksi puheenaiheeksi – syystäkin.
Järjestöjen lehtiin voi liittyä mielikuvia, jotka eivät useinkaan vastaa todellisuutta. Esimerkiksi Fysioterapia-lehdessä kustantaja ei puutu lehden sisältöön tai ohjaa journalistista prosessia mitenkään. Toki aikanaan on sovittu toimituspoliittisesta linjasta, jonka toteuttamisesta vastaan päätoimittajana.

Myös ammattilehdessä korostuu ensisijainen vastuu lukijoille ja uskottavuus.

Joillekin on yllätys, ettei edes liiton toimistossa tiedetä ennalta lehden aiheita. En voisi olla töissä lehdessä, jossa jokin muu kuin journalismi ohjaisi lehden tekemistä. Myös ammattilehdessä korostuu ensisijainen vastuu lukijoille ja uskottavuus. Ilolla totean, että Fysioterapia-lehden kustantaja korostaa näitä samoja arvoja. Vaikka pieni osa lehdestä käsittelee liiton edunvalvontaa, sekin osio kulkee journalistisen prosessin läpi.

Muutama vuosi sitten yksi ammattiliitto nousi otsikoihin, kun se pyrki ohjaamaan lehden journalistista sisältöä päätoimittajan ohi. Näin ei toki voi olla ammatillisesti toimitetussa mediassa. Myös asetelma, jossa järjestön puheenjohtaja on sen julkaiseman lehden päätoimittaja, on kestämätön. Miten keskustellaan lehden linjasta tai puolustetaan sananvapautta, jos se tapahtuu akselilla kustantaja-kustantaja eikä päätoimittaja-kustantaja? Tämä ongelma ei onneksi koske ammattiliittojen lehtiä.

Mikä on ollut kaikkien aikojen suurin onnistumisesi alalla tai merkittävin projekti?
Yksi ihanimmista liittyy Suomen freelance-journalistit ry:n antamaan tunnustukseen Esimerkillinen toimeksiantaja. Se oli todellinen yllätys arjen kiireen keskelle.

Mikä on ollut vaikein asia aikakauslehtiurasi aikana?
Päätoimittajan saappaisiin astuminen. Tässä kohdin varmasti korostuu työ järjestössä, jossa muilla on täysin erilainen toimenkuva kuin itsellä. Onneksi olen saanut apua Aikakausmedian asiantuntijoilta ja Aikakauslehtien Päätoimittajat -yhdistyksen kollegoilta. Lisäksi edeltäjäni oli piinkova journalisti, eikä minun tarvinnut perustella päätoimittajan itsenäistä asemaa ja työtä omalla työpaikallani.

Mikä on mieleenpainuvin tai hauskin kokemus aikakausmediauraltasi?
Vuosia sitten olin työmatkalla Varsovassa, ja odotin hotellini hissiä. Kun ovet avautuivat, näin neljä miestä ja ison tv-kameran. Sanoin, että voin odottaa toista hissiä, mutta he pyysivät minut sisälle. Turvamies arvasi katseeni ja totesi: ”Yes. This is our former president Lech Wałęsa. We’re making a document of him.”

Fiksu ihminen olisi vastannut jotakin kohteliasta, onhan kyse puolalaisten suurmiehestä. Sisäinen blondini kuitenkin häkeltyi ja pisti suuhuni sanat: ”Well, this is the very first time I’m in the elevator with a president.” Tajusin heti mokani. Seurasi hetken täysi hiljaisuus mutta se vaihtui miesten spontaaniin nauruun, etenkin herra Wałęsan. Kun ovet aukesivat, poistuin heidän kanssaan. Pian kuulin taputukset, kun entinen presidentti saapui isoon yksityistilaisuuteen – perässään pitkä blondi, joka oli väärässä kerroksessa. Myöhemmin kameramies tiedusteli aulassa, haluaisinko nähdä otoksen hissistä. En halunnut.

Siihen työhön minusta ei olisi ollut, vaikka päihitin pojat peräkärryn peruutuskisassa.

Onko jostain yllättävästä taidosta ollut työssäsi hyötyä?
Esiintymistaidosta, tilannekomiikan tajusta ja sensorisista antureista. Vuosien myötä myös terveestä ymmärryksestä, ettei minun tarvitse olla huippukirjoittaja, huippukuvaaja, huippuediittori, huippugraafikko, huippuekonomi tai huippuhuippu pärjätäkseni tässä tehtävässä. Kunnianhimoa pitää olla, samoin monipuolinen kokemus työn sisällöstä, journalismista ja johtamisesta.

Tiesitkö aina päätyväsi juuri tähän ammattiin?
En. Lapsena tein runoja ja pieniä kirjoituksia, mutta lukion jälkeen päädyin opiskelemaan maatilateknikoksi. Siihen työhön minusta ei olisi ollut, vaikka päihitin pojat peräkärryn peruutuskisassa. Vapaaehtoinen työ maa- ja metsätalousoppilaitoksen lehden päätoimittajana innosti. Yliopiston jälkeen oli tosin puhdas vahinko, että ajauduin takaisin toimittajan töihin. Sattumaa ei sen sijaan ollut nykyinen työni Fysioterapian päätoimittajana. Tiesin haluavani tähän tehtävään.

Palstalla on juttusarja, jossa esitellään aikakausmaailman ammattilaisia toimittajista graafikoihin ja koodareista valokuvaajiin. Juttuun haastateltu saa aina ilmiantaa seuraavan työssään ansioituneen aikkarialan ammattilaisen. Saija Suomisen ilmiantoi edellisessä jutussa Tähdet ja Avaruus -lehden päätoimittaja Marko Pekkola. 

Saija Suomisen valinta seuraavaksi haastateltavaksi on toimittaja, dosentti ja Magazine Symposiumin vetäjä Maija Töyry seuraavin perustein:

– Maijan merkitys suomalaiselle aikakauslehtijournalismille on huikea. Hän on konseptoinnin mestari, joka kannustavalla otteella auttaa näkemään, jäsentämään ja kehittämään – lukijan parhaaksi.